Kemianteollisuuden liikevaihto pieneni tammi–syyskuussa lähes viidenneksen viimevuotisesta. Puolet alan yrityksistä uskoo liikevaihtonsa jatkavan laskuaan myös ensi vuonna.
”Kyllä tämä on ylittänyt mielikuvituksen”, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto vastaa kysymykseen, olisiko hän pystynyt koronapandemian alkuvaiheessa kuvittelemaan, mitä tuleman pitää.
”Vielä maaliskuussa en olisi voinut uskoa, että kriisi pysyy näin pitkään ja näin pahana.”
Kemianteollisuuden teams-toimialakatsauksessa 2. joulukuuta puhuneen Aallon mukaan alan liikevaihto laski tammi–syyskuussa 2020 noin 18 prosenttia edellisvuodesta ja vienti yli 16 prosenttia, euroissa mitattuna 1,5 miljardia.
Synkin vaihe osui vuoden toiselle kvartaalille huhti–kesäkuuhun, jolloin liikevaihto romahti 26 prosenttia ja viennin arvo 28 prosenttia edellisvuodesta. Ainoastaan maaliskuussa viennin arvo ylitti edellisvuotisen.
”Syyskuussa lähdettiin jo lupaavasti ylöspäin. Oletettavaa kuitenkin on, että koronatilanteen pahentuminen laskee jälleen loppuvuoden lukuja”, Aalto arvioi.
Kemianteollisuus on silti säilyttänyt viime vuonna saavuttamansa aseman Suomen viennin ykkösenä, ”rinnanmitan metsäteollisuutta edellä”, koska muilla vientialoilla ei ole mennyt sen paremmin.
Kemianteollisuus ry:n marraskuisessa jäsenkyselyssä yritysten arviot ovat keskimäärin tasaantuneet, mutta alan sisällä on vaihtelua.
Kyselyyn vastanneista 109 toimitusjohtajasta noin puolet arvioi tilanteen normalisoituneen keväästä. Viidennes arvioi nykytilanteen huonoksi, 30 prosenttia pikemminkin hyväksi.
Lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi yrityksensä liikevaihdon laskevan vuonna 2020. Huolestuttavana Aalto pitää sitä, että puolet vastaajista uskoo liikevaihdon laskevan entisestään vuonna 2021.
”Myönteisistä rokoteuutisista huolimatta vientiteollisuuden vaikea tilanne tulee jatkumaan pitkälle ensi vuoteen.”
”Investointeja vauhditettava miljardiluokan ohjelmalla”
Valopilkkujakin on, sillä useat alan yritykset, kuten Bayer, Berner, Orion ja Yara, ovat kertoneet syksyn mittaan investointiaikeistaan.
Reilut 41 prosenttia vastaajista arvioi, että kolmen vuoden aikajänteellä koronakriisillä ei ole vaikutusta oman yrityksen investointeihin.
Niiden osuus, jotka arvioivat koronakriisin vähentävän investointeja, on puolittunut toukokuisesta kyselystä vajaaseen 14 prosenttiin. Noin kuusi prosenttia uskoo investointiensa kasvavan kriisin takia, 39 prosenttia ei osaa vielä arvioida.
”Pidemmällä aikavälillä Suomen kestävän kasvun ohjelma yhdessä työllistämiseen kannustavan politiikan kanssa luovat mahdollisuuden investoida ja nousta kriisistä”, Aalto uskoo.
Tulevan toipumisen kannalta hän pitää olennaisena sitä, millaisen maaperän Suomi onnistuu luomaan uusille teollisille investoinneille.
”Suomen kestävän kasvun osaksi tarvitaan miljardiluokan ohjelma, joka vauhdittaa teollisuuden investointeja.”
Aalto pitää Euroopan unionin elpymisrahastoa isona mahdollisuutena, kunhan varat kohdennetaan teollisuuden uudistumiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon.
”Yritysten kilpailukyky tulisi nähdä vihreän siirtymän mahdollistajana.”
Kriisin keskellä kannattaa Aallon mukaan pitää mielessä, että pitkällä aikavälillä kemia on kasvava ala globaalisti ja myös Suomessa.
”Ratkaisemme globaaleja ongelmia. Meillä on toimiva infra ja kaikki menestymisen edellytykset.”
”Markkinat jaetaan, kun talouskasvu käynnistyy. Nopeat ja ketterät ovat silloin etulyöntiasemassa.”
”Työllisyystoimet vievät väärään suuntaan”
Melkein neljä viidestä kemianteollisuuden yrityksestä on toistaiseksi onnistunut välttämään irtisanomiset koronakriisin aikana.
Lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat kuitenkin kasvussa: 44 prosenttia alan yrityksistä on jo toteuttanut tai suunnittelee lomautuksia, 22 prosenttia on irtisanonut tai aikoo tehdä niin.
Pahin tähänastinen isku osuu Naantaliin, jossa Neste ilmoitti tällä viikolla lopettavansa jalostamonsa toiminnan huhtikuun alkuun mennessä. Öljytuotteiden toimintamallin uudistamisen seurauksena yhtiössä päättyy noin 370 työtehtävää.
Kemianteollisuus työllisti vuonna 2019 suoraan noin 34 000 työntekijää Suomessa. Myös alan välilliset työllistämisvaikutukset ovat merkittävät, sillä 10 kemianteollisuuden työpaikkaa luo arviolta 18 muuta työpaikkaa eri sektoreille, etenkin palvelualoille.
Teollisuuden menetetyt työpaikat heijastuvat siten myös muiden alojen työllisyysnäkymiin.
Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtajan Minna Etu-Seppälän mukaan hallituksen työllisyystavoite karkaa yhä kauemmaksi tilanteessa, jossa yritykset tekevät kaikkensa työpaikkojen säilyttämiseksi.
”On todella huolestuttavaa, että hallitus kriisin keskellä edistää byrokratiaa ja kustannuksia lisääviä sekä yritysten kilpailukykyä ja työllistämiskykyä heikentäviä työlainsäädäntöhankkeita.”
Esimerkiksi Etu-Seppälä nostaa eduskunnan käsittelyyn marraskuussa annetun kilpailukieltosopimuksen rajoittamisen, jota hän luonnehtii valuvikaiseksi.
”Tavoitteeksi on kerrottu laittomien kilpailukieltosopimusten kitkeminen. Lakiesityksen mukaan työnantajalle tulisi kuitenkin maksuvelvollisuus laillisesti tehdyistä kilpailukieltosopimuksista.”
”Aivan kuin sakotettaisiin kaikkia autoilijoita ylinopeudesta, mutta vain varmuuden vuoksi”, Mika Aalto havainnollistaa.
Minna Etu-Seppälän mukaan yritysten viesti koronakriisiä ratkovalle hallitukselle on selkeä: Vähentäkää yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa ja velvoitteita. Alentakaa kustannuksia ja verotusta. Edistäkää paikallista sopimista. Kannustakaa yrittäjyyttä.
”Näissä riittää paljon tehtävää.”
Leena Joutsen
Mika Aallon kuva: Kemianteollisuus ry
Aiheesta aiemmin
9.9.2020: Kemianteollisuus otti kolhua koronakeväänä
11.6.2020: Koronakriisi uhkaa kemianteollisuuden investointeja
11.3.2020: Kemianteollisuus nousi Suomen viennin ykköseksi
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
