Kemianteollisuuden vienti lähti kevään aikana jyrkkään luisuun. Koronakriisin runtelema vientiteollisuus odottaa hallitukselta kunnianhimoisia toimia talouskasvun ja ilmaston hyväksi.
Hyvät uutiset ensin: Vuonna 2019 Suomen suurimmaksi vientialaksi noussut kemianteollisuus on säilyttänyt koronakriisin aikana asemansa maamme viennin veturina.
Sitten ne huonot.
Kemianteollisuuden liikevaihto putosi huhti–kesäkuussa 26 prosenttia ja tavaraviennin arvo 28 prosenttia vuoden takaisesta. Euroissa mitattuna vienti oli huhti–kesäkuussa lähes miljardi euroa pienempi kuin vuotta aiemmin.
”Tällaista pudotusta harvoin näkee”, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo vakavana.
Luisua jyrkentää öljyn hinnan lasku.
Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksistä 36 prosenttia kertoi elokuun lopulla toteutetussa kyselyssä, että niiden tuotteiden kysyntä on heikentynyt paljon tai erittäin paljon.
Kemia onnistui pitämään asemansa maan suurimpana vientialana, koska myös viennin kakkossijaa pitävä metsäteollisuus otti iskua.
”Vaikka kemianteollisuus ei kuulu koronapandemian pahiten runtelemiin toimialoihin, tilanne on vakava”, Aalto painottaa.
Kaksi kolmesta järjestön jäsenyrityksistä arvioi kyselyssä liikevaihtonsa laskevan pandemian myötä.
Myös investointien osalta näkymät ovat heikentyneet: 30 prosenttia kertoi lykkäävänsä investointejaan tai peruvansa ne lähivuosilta kokonaan.
”Nyt viimeistään on otettava pää pensaasta”
Katse on kaikesta huolimatta kohdistettava eteenpäin. Koronakevään pahimpaan kurimukseen verrattuna tunnelin päässä siintää jo valoa.
Alalla investoidaan edelleen. Esimerkiksi lääkeyhtiö Bayer ilmoitti hiljattain uudistavansa Turun-tehdastaan 35 miljoonalla eurolla.
Sieviin kaavailtava bioetanolitehdas on saanut uutta vauhtia 10 miljoonan euron satsauksesta, ja Harjavallan akkukemikaalihanke, ”satakuntalainen lottovoitto”, etenee suunnitelmien mukaan.
Aalto korostaa, että valtion yhä painavampi velkataakka saadaan maksettua vain talouskasvun voimin. Hän odottaa poliittisilta päättäjiltä määrätietoisia toimia.
”Nyt viimeistään on otettava pää pois pensaasta ja tehtävä työtä kasvun eteen.”
”Oleellista on hallituksen, elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen välinen yhteistyö. Toivon, että teollisuuspolitiikasta käytäisiin laaja keskustelu.”
Aallon mukaan tarvitaan pitkäjänteistä, hallituskaudet ylittävää kokonaisuutta, joka kattaa kaikki palapelin osat ja ohjausmekanismit.
Vaikka elvytystoimet ovat tulleet tarpeeseen, ne eivät yksin riitä, jos kilpailukyvylle ei saada luotua pohjaa.
”Ne ovat vain hetken huuma.”
Suomesta on Aallon mukaan korkea aika tehdä teollisuudelle pitkäjänteisesti houkutteleva toimintaympäristö, sillä nopeimman kasvun siemenet ovat teollisissa investoinneissa.
”Ne tuovat mukanaan työpaikkoja ja uutta kasvua. Suomi tarvitsee investointiohjelman vauhdittamaan teollisuuden investointeja.”
Aalto perää vähäpäästöistä, toimitusvarmaa sähköä ja yrityslähtöisiä satsauksia tutkimukseen ja kehitykseen.
”Myös julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta tulee kasvattaa ja suunnata se esimerkiksi Business Finlandin kautta.”
Lomautukset yleisiä, joka kuudes toteuttanut tai suunnitellut irtisanomisia
Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä muistuttaa, että toimiala on välillisten työllistämisvaikutustensa ansiosta kokoaan reilusti suurempi työllistäjä.
Kemian työpaikat luovat uusia työpaikkoja sekä tuotantoon että palvelualoille.
Koronakriisi on kuitenkin nirhaissut osan paikoista pois.
”Kyselymme mukaan 43 prosenttia yrityksistä on lomauttanut tai suunnittelee lomauttavansa väkeään. Noin 17 prosenttia on toteuttanut tai suunnittelee irtisanomisia”, hän kertoo.
Juuri nyt ollaan hänen mukaansa odottavalla kannalla. Paljon riippuu siitä, mitä maailmalla tapahtuu.
”Joissakin yrityksissä on meneillään tai alkamassa toinen kierros yt-neuvotteluja.”
Kaavailtu oppivelvollisuuslain uudistus olisi Etu-Seppälän mielestä syytä panna toistaiseksi jäihin.
”Jos aidosti halutaan huolehtia nuorista ja työllistää heitä, pitäisi lisätä oppisopimuskoulutusta.”
Vientiteollisuus odottaa kasvupolitiikkaa ja ilmastotekoja
Vientiteollisuuden etujärjestöt Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry odottavat hallituksen yhdistävän pian käynnistyvässä budjettiriihessään kunnianhimoiset ilmastopäätökset vahvan talouskasvun tavoitteluun.
Teollisuutta tulee ohjata muokkaamaan raaka-ainepohjaansa ja korvaamaan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköistämällä prosessejaan, järjestöt toteavat tiedotteessaan 8. syyskuuta.
”Jotta vientiteollisuudella olisi tasavertaiset kilpailumahdollisuudet maailmanmarkkinoilla, tulee energiaverouudistuksen kauttaaltaan parantaa kustannuskilpailukykyä”, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.
”Hallitus voi vaikuttaa myös logistiikkakustannuksiin,”
Järjestöt odottavat jo luvatun teollisuuden sähköveron alentamisen toteutuvan ensi vuoden alusta ja päästökaupan kompensaation jatkuvan.
”Teollisuuden uudistavat investoinnit ja ilmastomyönteisten tuotteiden kehittäminen ovat avainasemassa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa”, Mika Aalto linjaa.
Vientiteollisuus vaatii, että budjettiriihessä päätetään työvoiman tarjontaa, yritysten investointeja sekä tutkimusta ja kehitystä aidosti lisäävistä toimista.
Työllisyyttä edistäisi järjestöjen mukaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston ja tason alentaminen.
Sen sijaan yhteistoimintalain uudistaminen ja kilpailukieltosopimusten rajoittaminen voisivat nykytilanteessa hidastaa työllistämistä.
Järjestöt kehottavat hallitusta varautumaan siihen, että globaalin koronakriisin seuraukset alkavat vasta toteutua vientiteollisuudessa.
Siksi kustannustuki tulisi pitää voimassa vuodenvaihteeseen, ja tuen toimialarajauksista tulisi luopua.
Leena Joutsen
(Kuva: Kemianteollisuus ry) ”Suomi tarvitsee investointiohjelman, joka vauhdittaa teollisuuden investointeja ja vähäpäästöisempien teknologioiden käyttöönottoa”, Mika Aalto sanoo.
Katso täältä Kemianteollisuus ry:n talouskatsauksen graafit 2.9.2020.
