Monitieteisessä Colour4Crafts-hankkeessa yhdistyvät värien ja tekstiilien värjäämisen kulttuuriperinne sekä uusien värjäysteknologioiden ja biopohjaisten väriaineiden kehittäminen.
Helsingin yliopiston Riikka Räisäsen vetämä kansainvälinen hanke on saanut neljän miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta.
Räisänen toimii käsityötieteen professorina, mutta hän on taustaltaan myös kasvatustieteilijä ja orgaaninen kemisti, joka teki väitöskirjansa Helsingin yliopiston kemian osastossa ja silloisen Tampereen teknillisen yliopiston materiaalitekniikan osastossa.
Colour4Crafts-hankkeessa (Colour for Combining, Re-engineering, Applying, Futuring, Transforming, Stretching!) eri alojen tutkijat tuottavat uutta tietoa väriaineiden käytöstä historian saatossa ja toisaalta bioväriaineiden nykyisistä huipputeknologisista sovelluksista.
”Haluamme katsoa, mitä voimme oppia menneestä, ja toisaalta haluamme innovoida uusia entistä vihreämpiä tapoja valmistaa väriaineita ja käyttää niitä mahdollisimman vähän saastuttavilla ja resursseja vievillä tavoilla”, Räisänen kuvailee tiedotteessa.
”Paitsi että tehdään korkeatasoista tiedettä vakavasti, Colour4Crafts-hanke on hauska, koska siinä on mukana myös leikin ja kuvittelun elementtejä. Tieteen tekemisen tulee olla hauskaa, ja uusiin sfääreihin pääsee, kun uskaltaa heittäytyä ja irrotella yhdessä monenlaisista taustoista tulevien kanssa.”
Räisänen on johtanut myös kuusivuotista BioColour-hanketta, jolla hän uskoo jo olleen vaikutusta biopohjaisten väriaineiden tuloon suomalaisten tekstiiliyritysten tuotevalikoimiin. Aiempien projektien kautta hän on luonut hyvät kansainväliset verkostot niin tutkijoihin kuin yritysmaailmaan.
Tietoa historiasta modernin analytiikan keinoin
Colour4Crafts-hankkeeseen osallistuu myös Helsingin yliopiston kemian osaston yliopistonlehtori Petri Heinonen. Kemia muodostaa tärkeän osan projektissa tehtävästä tutkimuksesta, sillä historiallisten väriaineiden alkuperää voidaan selvittää nykyaikaisen analytiikan menetelmin.
”Haasteena on kuitenkin väriaineiden pienet pitoisuudet ja aikojen saatossa tapahtuneet yhdisteiden hajoamisreaktiot”, Heinonen kertoo.
Tarkkojen analyysimenetelmien lisäksi tarvitaan hänen mukaansa vertailua luonnosta eristettyihin väriaineisiin, joita on voitu käyttää eri aikakausina ja eri maissa.
Kemistitutkijoiden erityisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessa on historiallisten, luonnosta saatavien väriyhdisteiden rakenteen ja ominaisuuksien muokkaaminen tulevaisuuden tarpeisiin synteettisen kemian keinoin.
”Tässäkin haluamme kurkotella uusiin sfääreihin ja katsoa, mitä kemialla ja erityisesti synteettisellä kemialla on tarjota monitieteellisessä ympäristössä.”
(Kuva Riikka Räisänen) Uusi hanke sekä tutkii väriaineiden ja värjäyksen historiaa että kurkottaa tulevaisuuden värimateriaaleihin.
Lue myös:
Uusia menetelmiä luonnonvärien tuotantoon
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
