Lasipakkausten lajittelu on pieni teko, jolla on suuri merkitys ilmastolle, kertoo Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy.
Jokainen kilo lajiteltuja pantittomia lasipakkauksia säästää puoli kiloa kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna siihen, että lasi päätyisi sekajätteeseen.
Suomalaiset lajittelivat lasipakkauksia vuonna 2018 keskimäärin neljä kiloa henkeä kohden.
Parhaat lajittelijat asuvat Ringin mukaan Salon, Savonlinnan ja Rovaniemen seuduilla. Kirittävää on varsinkin Keski-Suomessa.
Kierrätykseen tuodusta lasista peräti 97 prosenttia jatkaa matkaansa uusiksi tuotteiksi, pääosin uusiksi lasipakkauksiksi.
Pienemmästä osasta kierrätyslasia tehdään esimerkiksi lasivillaa, tasolasia ja rakennusharkkoja.
Lasijätteen seassa on aina pieni määrä muuta jätettä, kuten muovia, posliinia tai metallia, mutta nekin kierrätetään. Ensisijaisesti niistä tulee uusia tuotteita, tai ne voidaan hyödyntää energiana.
Lasipakkausten lajittelusääntö on yksinkertainen: palauta keräykseen vain lasipakkauksia, kuten purkkeja ja pulloja.
Keräykseen ei saa laittaa keittiölasia, kuten juomalaseja ja mukeja, eikä tasolasia tai lääkelasia.
(Kuva: Rinki Oy) Suomalaiset lajittelivat vuonna 2018 yli 22 miljoonaa kiloa lasipakkauksia. Keräykseen voi viedä pantittomia lasipulloja ja -purkkeja.
