Työ on koulinut diplomi-insinööri Leena Joutsenesta journalistin ja mediayrittäjän. Reilut kolme vuosikymmentä hän on pitänyt kutsumustyössään kemian lippua korkealla.
Sisko Loikkanen
”Yli puolet elämästäni”, kemian diplomi-insinööri Leena Joutsen ynnää työvuosiaan Kemia-lehdessä.
”Lehti on ollut muutenkin iso osa elämääni.”
Joutsen aloitti Kemian toimittajana vuonna 1990 ja siirtyi sittemmin päätoimittajaksi, media-alan yrittäjäksi ja toimitusjohtajaksi.
”Mitä näissä tehtävissä on tarvittu, sen on työ opettanut. Kemistin tausta on totta kai iso etu juuri tässä lehdessä.”
Ala on kolmessa vuosikymmenessä kokenut mullistuksen. Printin kuolemaa on ennustettu 2000-luvun alusta. Painettujen lehtien rinnalle tai tilalle on tullut digiversioita ja -alustoja.
Verkkoon siirtymistä tapahtuu myös pakon edessä. Joutsen kuvaa kustannuspaineita koviksi.
”Aiemmin Posti nosti lehtien jakeluhintoja pari kolme prosenttia vuodessa, nykyisin kymmenkunta. Siinä en ole pysynyt laskuissa, montako kertaa paperin hinta on viime aikoina noussut.”
Joutsen uskoo silti lujasti printin tulevaisuuteen. Siihen hänellä on painava peruste.
”Kaikki mittarit osoittavat, että lukijat haluavat sen pitää. Digillä on oma paikkansa, mutta käyttöliittymänä se ei korvaa painettua lehteä. Ne ovat eri tuotteita, joita luetaan eri tavalla.”
Aikakausmedia ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan lukija viettää keskimäärin 53 minuuttia yhden lehden parissa.
”Printtiin tartutaan, kun halutaan rentoutua ja keskittyä lukemiseen. Digimediaa taas nautitaan tyypillisesti pieninä annoksina esimerkiksi työn lomassa.”
Joutsenen kaudella painetun Kemian rinnalle on luotu runsas verkkosivusto ja uutiskirjeet.
”Verkkomedian kehittämisessä on oma onnistumisen ilonsa. Sivusto lähtee joka päivä nollasta ylöspäin, ja jutut on tarjoiltava niin, että pihviin pääsee käsiksi heti. Olemme saaneet lukijamäärät hyvään kasvuun.”
Oli kanavana printti tai digi, tärkeintä on sisällön kiinnostavuus ja journalistinen laatu.
”Lukija antaa meille arvokasta aikaansa, ja sitä on kunnioitettava kyllin arvokkaalla vastalahjalla. Huttua ei pidä syöttää.”
”Kun tästä pitää kiinni, pienilläkin resursseilla tehty julkaisu voi kasvaa kokoaan suuremmaksi.”
Veri veti alalle
Leena Joutsen aloitti mediauransa luokkalehden päätoimittajana kansakoulussa. Veri veti kirjoituskoneen ääreen myös Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän toimitti Kemistikillan Tisle-lehteä.
”Luultavasti olisin päätynyt lehtialalle millä tahansa koulutuksella.”
Vapaa-ajasta kysyttäessä Joutsen nauraa ja vertaa itseään metsuriin, joka harrastaa iltaisin lehtisahausta.
Tekeillä on uusi numero karjalaisjuurisen suvun omasta lehdestä, joka tarjoaa luontevan tavan koota suvun tarinoita talteen. Senioreita on haastateltu ja menneiden polvien kätköistä löytynyt kuvia, kirjeitä, päiväkirjoja ja lehtileikkeitä.
”Kaikesta näkee, että vaikka lähtijöiden oli luovuttava paljosta, muistoista pidettiin kiinni.”
Joutsen varttui hämäläisessä pikkukylässä, jonne hänen isovanhempiensa perheet olivat evakkoina päätyneet. Lukemaan ja kirjoittamaan tuleva toimittaja oppi viisivuotiaana.
”Meillä lapsilla oli tasan kaksi huvitusta, tiistaisin myymäläauto eli mynkky ja perjantaisin kirjastoauto, loogisesti kirjastomynkky.”
Ylioppilastutkinnon jälkeen hän arpoi, pyrkisikö lukemaan biologiaa vai kemiaa.
”Asia ratkesi, kun luokkakaverit lähtivät pääsykokeisiin Otaniemeen ja lupasivat minullekin kyydin.”
Se jäi sisäänpääsyn ilossa hoksaamatta, että vaikka kemia kiinnosti, insinööritaipumukset puuttuivat.
”Parin pamauksen jälkeen päätin jättää tehtaat urasuunnitelmistani ja valita pääalakseni ympäristötekniikan.”
Kansainvälistä kokemusta Joutsen sai Dortmundin yliopistosta, jossa hän analysoi kaatopaikkavesien orgaanisia klooriyhdisteitä. Kesätyö poiki sittemmin vakituisen työn.
”Haastattelin erikoistyöhöni ympäristöministeriön asiantuntijaa, joka lähetti raporttini Vesi- ja ympäristöhallituksen jätteentutkimusyksikön vetäjälle Timo Assmuthille. Se oli aikaa ennen kännyköitä, joten sain häneltä työtarjouksen kirjepostina.”
Diplomityössään Joutsen selvitti jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arviointikriteerejä Euroopassa ja jatkoi projektissa tutkijana. Kun hanke oli lopuillaan, hän bongasi Helsingin Sanomista ilmoituksen. Kemia-lehteen etsittiin toimittajaksi kemistiä.
”Edeltäjäni Marjatta Kivimäki-Majanen teetti editointikokeen ja tulin valituksi”, Joutsen muistelee ja sanoo kokeneensa työn heti omakseen.
”Eteen tuli aina uusia kiinnostavia aiheita, joihin ei tarvinnut paneutua vuosiksi. Oli myös jännittävää päästä jututtamaan alan vaikuttajia. Olen luonnostani utelias, ja toimittajahan saa kysyä mitä vain.”
Mieleen jäi kohtaaminen kemian nobelistin Glenn T. Seaborgin kanssa Berkeleyn yliopistossa vuonna 1994.
”Hän oli tuolloin 84-vuotias ja puffasi charmikkaasti toivettaan ikuistaa nimensä jaksolliseen järjestelmään.”
Iupac nimesikin sittemmin konkaritutkijan löytämän alkuaineen 106 seaborgiumiksi ja poikkesi omasta säännöstään, jonka mukaan alkuaineen saisi nimetä vain edesmenneen henkilön mukaan.
”Hyvä niin. Mitä sitä viaksi laskemaan, jos ihminen elää pitkään.”
Mediaperhe kasvaa
Joutsenesta tuli yrittäjä, kun Kemian Kustannus Oy vuonna 2001 kilpailutti Kemia-lehden tuotannon.
Sittemmin lehtitaloon on hankittu Uusiouutiset, Työ Terveys Turvallisuus ja Tunne & Mieli. Ensi vuonna Kempulssissa aloittaa uusi tulokas, kotimaanmatkailuun erikoistunut Matkailulehti.
”Siitä olen todella innostunut, sillä Suomi on suosikkilomakohteeni”, Joutsen hymyilee.
”Aina kun tulee uusi media, ensimmäinen vuosi on melkoista hurlumheitä. Iso kysymys kuuluu, saadaanko toiminta kannattamaan ja tarpeeksi maksavia asiakkaita.”
Yrittäjän vastuulla on hankkia tulovirta, joka ylittää menovirran. Se on joskus helpommin sanottu kuin tehty.
”Ratkaisuja on silti tehtävä, epävarmuutta siedettävä ja tilanteiden keskeneräisyys hyväksyttävä.”
Joutsenen toiveena on, että lehtiperheen mediat saisivat lukijan paremmalle mielelle.
”Meillä on loistava porukka, joka tekee työtään suurella sydämellä. Kollega ideoi sloganin, joka kuvaa hyvin sitä, mitä haluamme tarjota: Lehtiä, jotka keventävät kuormaasi.”
Kemia on pysynyt Joutsenen lempilapsena, jonka hän on pyrkinyt pitämään mahdollisimman laadukkaana. Tänä vuonna järjestetyn uuden tarjouskilpailun lehden tuottamisesta Kempulssi kuitenkin hävisi. Miltä se tuntuu?
”Kyllä se suretti, onhan tämä kutsumustyö. Mutta tuleen ei auta jäädä makaamaan, ja onneksi työ ei pääty tähän.”
Nykyinen toimitus jatkaa verkkojuttujen tekoa osoitteessa kemiamedia.fi. Myös uutiskirjeiden tuotanto jatkuu.
”Jännittävää nähdä, mitä saamme aikaan, kun keskitymme täysillä verkkomediaan.”
Jokaisen lehden valmistuminen on hieno hetki päätoimittajalle, joka iloitsee hyvähenkisestä työyhteisöstään ja osaavien ihmisten verkostosta. Kaiken lähtökohtana hän pitää toisten kuuntelemista ja kunnioittamista.
”Pelolla johtamista pidän ihan kummallisena. Johtajanpaikkoja taitaa olla enemmän kuin johtamistaitoisia.”
Kun Kemian viimeinen numero on mennyt painoon, Joutsen aikoo istahtaa The Crown -sarjan äärelle.
”Työkaverit yllyttivät, ja jäin kerrasta koukkuun. Erityisesti ne jaksot kutkuttavat, joissa painettu sana pääsee näyttämään voimansa.”
Juttu on julkaistu Suomalaiset naiset ja kemia -sarjan päätösosana Kemia-lehden numerossa 7/2022.
Leena Joutsen
· Syntynyt Hausjärvellä 1963.
· Ylioppilas 1982, Riihimäen lukio.
· Kemian tekniikan diplomi-insinööri 1988, Teknillinen korkeakoulu.
· Vesi- ja ympäristöhallitus: tutkija 1987–1990.
· Kemian Kustannus Oy: Kemia-Kemin toimittaja 1990–2001.
· Kempulssi Oy: Kemia-Kemin päätoimittaja 2001–2022, toimitusjohtaja 2006–, Kemiamedian päätoimittaja 2022–.
· Kemian hyväksi -palkinto 2015, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi 2017.
· Harrastaa lukemista, sukuhistoriaa, pyöräilyä ja kotimaanmatkailua.
· Naimisissa, perheessä aikuinen poika ja puolison poika.
(Kuva Markku Joutsen) Leena Joutsen nauttii työnsä vastapainona matkailusta kotimaassa. ”Virkistävä irtiotto onnistuu jo päiväretkellä lähiseudun luonto- tai kulttuurikohteeseen.”
Lue myös:
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
