ÄSKETTÄIN JÄRJESTETYN Kemianteollisuus ry:n Osaamisfoorumin puheenvuoroissa nousi esiin kaksi tärkeää teemaa: sivistys ja systeemiajattelu. Edellisen merkityksestä puhui tilaisuuden avannut eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko ja jälkimmäistä esitteli kemian opetuksesta väitöskirjaa valmisteleva Emmi Vuorio Helsingin yliopistosta.
Paula Risikon mukaan pelkkä tieto ja osaaminen ei nykymaailmassa riitä, vaan tarvitaan sivistystä, joka antaa eväät soveltaa osaamista uusissa tilanteissa. Emmi Vuorio puolestaan tutkii systeemiajattelun kytkemistä kemian opetukseen.
VAIKKA PUHEENVUOROT eivät suoraan liittyneet toisiinsa, omassa mielessäni nämä teemat muodostivat tärkeän kokonaisuuden. Nykyhetken kompleksisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan näitä molempia – ja itse asiassa vielä vähän enemmän.
Kemia on luonteeltaan systeemistä. Oppisisällöt kytkeytyvät toisiinsa ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Systeemisyys ei kuitenkaan tule kovin vahvana esiin opetuksessa – ei kemian eikä muidenkaan oppiaineiden.
Lisäämällä systeemiajattelun logiikkaa opetukseen autetaan nuoria näkemään opittujen sisältöjen merkitys vaikkapa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja lisätään oppiaineen kiinnostavuutta ja mielekkyyttä.
SYSTEEMIAJATTELUSTA ON puhuttu vuosikymmeniä. Perhosen siiveniskun laajat vaikutukset mainitaan jo vanhassa kiinalaisessa sananlaskussa. Aikanaan Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät nosti luonnon systeemiset ilmiöt yleiseen tietoisuuteen.
Systeemiajattelua on kaivattu myös työelämään ja johtamiseen. Organisaatioiden oppimisen gurun Peter Sengen mukaan se on myös organisaatioiden oppimisen perusta.
Ilmiöiden syy-seuraussuhteet ja keskinäisriippuvuudet ohjaavat elämää niin lähiympäristössämme kuin globaalilla tasolla. On tärkeää, että systeemien toimintaa ymmärretään.
Käytännön näkökulmasta systeemiajattelu näyttäytyy kuitenkin melko mekaanisena teoriana. Harva meistä tarkastelee omaa ja muiden toimintaa tietoisesti systeemiajattelun lainalaisuuksien kautta. Systeemin ulkopuolelta tapahtuvasta systeemisyyden tarkastelusta onkin mentävä askel eteenpäin. On nähtävä ja koettava systeemit sisältäpäin, systeemiälykkäästi.
SYSTEEMIÄLYN KÄSITTEEN loivat 2000-luvun alussa Aalto-yliopiston professorit Raimo P. Hämäläinen ja Esa Saarinen.
Systeemiälyä on tutkittu inhimillisen toiminnan keskeisenä tekijänä monessa ympäristössä, esimerkiksi tiimien toiminnassa, psykoterapiassa, varhaiskasvatuksessa, insinöörikoulutuksessa ja päätöksentekokäyttäytymisessä, ja sitä on hyödynnetty jopa kansainvälisten konfliktien sovittelussa, kuten Aalto-yliopistossa väitellyt Juha Törmänen tuoreessa väitöskirjassaan mainitsee. Omassa tutkimuksessani selvitän systeemiälyä teollisuuden turvallisuuden osatekijänä.
Systeemiälyllä tarkoitetaan älykästä, rakentavaa toimintaa systeemin sisällä. Systeemiälykäs ihminen tai yhteisö ”kykenee toimimaan järkevästi monimutkaisissa systeemirakenteissa. Kokonaisuus muovaa häntä ja hän osaltaan itse muovaa kokonaisuutta – usein intuitiivisesti, vaistomaisesti, tiedostamattaan mutta tavalla, jota on olennaisen tärkeä ymmärtää.”
Tiivistäen voidaan puhua kokonaisuuksissa onnistumisesta.
SYSTEEMIÄLYN ULOTTUVUUDET koskevat ajattelua, toimintaa, havaitsemista ja asennetta. Sen osatekijöitä ovat muun muassa systeeminen havaintokyky, aikaansaavuus, viisas toiminta sekä ihmisten välinen sanaton yhteys.
Systeemiälyn mittaristo on laadittu sekä yksilö- että ryhmätasolle, ja jokainen voi testata omaa systeemiälyään systeemiälyn tutkimusryhmän sivuilta löytyvällä testillä.
Tunnistamalla omat ja vaikkapa työyhteisön systeemiälyn vahvuudet ja kehittämiskohteet vahvistetaan onnistumisen mahdollisuuksia niin lähipiirissä kuin laajemmissakin systeemeissä.
MAAILMA TARVITSEE niin sivistystä, systeemiajattelua kuin systeemiälyäkin. Systeemiajattelu auttaa ymmärtämään asioiden keskinäisiä suhteita toiminnan eri tasoilla.
Sivistystä tarvitaan, jotta hankittuja tietoja ja taitoja saadaan sovellettua rakentavasti erilaisissa toimintaympäristöissä.
Ja samalla tavalla kuin sivistys luo pohjan tiedon ja osaamisen soveltamiseen käytännössä, systeemiäly tuo systeemiajattelun käytäntöön ja avaa tien onnistuneeseen toimintaan.
Riitta Juvonen
Kirjoittaja on Riscon Oy:n Senior Partner ja Aalto-yliopiston vieraileva tutkija.
Kuva Matti Juvonen
