Muovijätteen käsittelyyn luvassa teollinen kemiallisen kierrätyksen konsepti

Tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteisessä UrbanMill-hankkeessa luodaan teknologioita, joiden avulla myös sekalaista, hankalasti kierrätettävää muovijätettä voidaan hyödyntää kemiallisen kierrätyksen raaka-aineena.

Kemiallisessa kierrätyksessä muovit hajotetaan lähtöaineikseen, joista voidaan valmistaa uutta vastaavia korkealaatuisia muoveja.

Kaksivuotista UrbanMill-hanketta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

Hanke liittyy läheisesti Borealiksen Spirit- ja Valmetin Beyond Circularity -veturiekosysteemeihin. Muut projektiin osallistuvat yritykset ovat Corex Finland, Kaipola Recycling, Keskinen Recycling, Lamor, PR Pulping, Resiclo, Salpakierto, Sulapac, Suomen Uusiomuovi ja Wipak.

Kolmen miljoonan euron hanketta rahoittaa Business Finland.

Pyrolyysiin perustuva kemiallinen kierrätys on VTT:n työelämäprofessorin Mika Härkösen mukaan teollisen jättiharppauksen partaalla. Uusista investoinneista demonstraatio- ja tuotantoyksiköihin tiedotetaan tiuhaan.

”Monet näistä uusista yksiköistä käyttävät kuitenkin raaka-aineenaan suhteellisen puhtaita muovijätefraktioita, jolloin suuri osa muovijätteestä edelleen poltetaan”, Härkönen sanoo.

”UrbanMill-hankkeen tavoitteena on kehittää kierrätysteknologioita vaikeasti kierrätettävälle sekalaiselle muovijätteelle.”

Uusia prosesseja joka vaiheeseen

Borealis Spirit -ohjelman päällikön Jaakko Tuomaisen mukaan UrbanMill tukee Spirit-ohjelman tavoitteita lisäämällä muovin kierrätysastetta, tarjoamalla kierrätettyä raaka-ainetta muovin tuotantoon ja pyrkimällä korkealaatuiseen kierrätysmuoviin.

”Yhteistyömahdollisuudet konsortion sisällä näyttävät erittäin lupaavilta”, Tuomainen sanoo.

Kemiallisen kierrätyksen projektipäällikkö Antti Raiko Valmetin Beyond Circularity -ohjelmasta muistuttaa Suomen tarvitsevan uusia teknologioita jo siksikin, että kykenemme saavuttamaan EU:n kierrätystavoitteet.

Pakkausmuovien kierrätysaste on Suomessa tätä nykyä noin 30 prosenttia. Uusi jätelaki asettaa tavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

UrbanMill-projektissa rakennetaan uusia prosesseja sekä jätemuovin esikäsittelyyn, pyrolyysiin että jälkikäsittelyyn.

”Nämä uudet ratkaisut tarvitaan teollisuudessa, jotta voimme mennä eteenpäin kohti muovin kiertotaloutta”, Raiko toteaa.

(Kuva Adobe Stock) Kun muovijäte kierrätetään kemiallisesti, polymeerit puretaan lähtöaineikseen eli monomeereiksi.

Lue myös:

Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys muovien megaongelman?

Suomalaisen Spirit-ohjelman missiona uusiutuva muovi

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia