Pihkapisarat hoitavat puuta mutta myös ihmistä, kirjoittaa Aarre-lehti.
Havupuiden pihka koostuu muun muassa hartsihapoista ja kuitumaisista lignaaneista, jotka ovat puun omia antioksidantteja.
Kun pihka joutuu tekemisiin ilman kanssa, se hapettuu ja kovettuu pisaroina kaarnan pihkaan. Näin pihka estää puun nesteitä haihtumasta.
Pihkan sisältävät antimikrobiset molekyylit myös suojaavat puuta bakteereilta, sienitaudeilta ja tuhohyönteisiltä.
Lappilaiset kansanparantajat ovat käyttäneet pihkaa ihmisten ja eläinten hoitamiseen jo vuosisatoja.
Pihka sulatettiin voin kanssa, poron tai lampaan talissa tai sian laardissa, ja syntyneellä voiteella lääkittiin tulehtuneita haavoja.
Kansanparantajilta terveyskeskuksiin
2000-luvun alussa pihkaa ryhdyttiin hyödyntämään myös Lapin terveyskeskuksissa, Aarre-lehti kertoo.
Sitten Kolarin terveyskeskuksen nuori lääkäri käynnisti helsinkiläisen lääkäri-isänsä kanssa laajan, monitieteisen pihkatutkimuksen.
Tulokset osoittivat, että nykyaikaisin keinoin valmistettu pihkasalva on erittäin antimikrobista ja turvallista käyttää.
Tutkimuksessa selvisi myös pihkan salaisuus. Pihkan rasvahakuiset yhdisteet pystyvät tunkeutumaan solukalvoihin.
Antimikrobiset aineet estävät tulehdusta aiheuttavien bakteerien lisääntymisen, ja elimistön oma puolustusmekanismi pääsee toimimaan tehokkaammin.
Aarre-lehden neuvot pihkan kotikäyttöön voi lukea täältä.
(Kuva) Suomessa kerätään pihkaa hoitosalvaan lähinnä kuusesta, mutta myös männyn pihka on käyttökelpoista.
