Resistentin tärkkelyksen lisääminen ruokavalioon voi jarruttaa rasvamaksataudin etenemistä

Tärkkelyslisä voisi hidastaa ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin etenemistä muuttamalla suoliston mikrobikoostumusta. Resistenttiä tärkkelystä on täysjyväviljassa, palkokasveissa, vihreissä banaaneissa, perunassa ja muissa tärkkelyspitoisissa kasviksissa.

Saksalaisen Jenan yliopiston johtaman kansainvälisen tutkijatiimin tulokset on julkaistu Cell Metabolism -lehdessä.

”Terveellinen ruokavalio on olennainen osa rasvamaksataudin hoitoa”, sanoo tutkimukseen osallistunut professori Hani El-Nezamy Itä-Suomen yliopistosta.

”Suoliston mikrobistoon vaikuttavat elintarvikkeet voisivat tarjota uuden lähestymistavan hoitoon.”

Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin (NAFLD) yhteys suoliston mikrobistoon on havaittu jo aiemmin. Mikrobikoostumusta muokkaavat elintarvikkeet voisivat siksi olla varteenotettava lääkkeetön hoitomuoto tautiin.

Neljänkymmenen gramman päiväannos tepsi

Nyt julkaistun satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen koehenkilöinä oli 200 ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia sairastavaa ihmistä.

Heistä puolet täydensi ruokavaliotaan 40 grammalla resistenttiä tärkkelystä joka päivä neljän kuukauden ajan. Toinen puoli sai lumevalmistetta.

Resistenttiä tärkkelystä ruokavalioonsa lisänneillä maksan rasvoittuminen väheni.

Heillä tiettyjen suoliston bakteerilajien osuus kasvoi, mikä vaikutti positiivisesti rasvan vähenemiseen ja kuljetukseen maksassa.

Lisäksi tällä ryhmällä havaittiin rasvamaksaan ja tulehdustilaan liittyvissä merkkiaineissa muutoksia, jotka kertoivat maksavaurion lievittymisestä.

Hyvät bakteerit lisääntyvät, huonot vähenevät

Resistentti tärkkelys jää ravintokuitujen tavoin pilkkoutumatta ruoansulatuksessa. Tärkkelyksellä on kuitenkin prebioottisia vaikutuksia suolistossa, jossa paksusuolen mikrobit pystyvät käyttämään sitä hyödyksi.

Tutkimuksessa tämä johti sekä hyvien suolistobakteerien määrän kasvuun että haitallisten bakteerien määrän vähenemiseen.

Tutkimukseen osallistuneiden veri- ja ulostenäytteistä havaittiin, että suolistobakteereista erityisesti Bacteroides stercoris -lajin pitoisuus lisääntyy ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin edetessä.

Tätä bakteerilajia oli kuitenkin vähemmän niillä, jotka käyttivät resistenttiä tärkkelystä.

WHO: tauti on jo epidemia

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on aineenvaihdunnan häiriö, joka voi pahentaa myös esimerkiksi kakkostyypin diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja.

Tautiin ei toistaiseksi ole lääkettä. Koska sen taustalla on usein ylipaino, keskeinen hoitomuoto on laihdutus.

Resistentin tärkkelyksen käytöstä taudin ruokavaliohoidossa tarvitaan vielä lisää tutkimusta ennen kuin siitä voidaan antaa täsmällisiä suosituksia.

Ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastaa noin 30 prosenttia maailman väestöstä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kyseessä on jo epidemia.

(Kuva) Joka aterialla kannattaisi nauttia nyrkin kokoinen annos jotakin resistenttiä tärkkelystä sisältävää ruoka-ainetta, tutkijat sanovat.

Lue myös:

Suolistomikrobeista diagnostiikan työkalu – voivat paljastaa esimerkiksi rasvamaksan

Suolistomikrobien molekyyli on yhteydessä rasvamaksaan

Etanolia tuottavat suolistomikrobit yhteydessä rasvamaksaan

Sopiva suolistomikrobisto parantaa urheilijan suorituskykyä

Suolistomikrobit ennustavat kakkostyypin diabeteksen puhkeamista

AIV-palkittu Pentti Huovinen: “Syö kuin keräilijä, ja suolisto kiittää”


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia