Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan yksisoluproteiinia sahanpurusta.
Proteiinin voi hyödyntää esimerkiksi kalanrehuna. Rehussa tarvitaan runsaasti hyvälaatuista proteiinia.
Luken MonoCell-hankkeessa kehitetyssä prosessissa pilkotaan sahanpurun sisältämät sokerit. Sen jälkeen yksisoluorganismi eli hiiva voi hyödyntää sokeria ravintoinaan.
Prosessin olosuhteet on rakennettu sellaisiksi, että lopputuotteena syntyy etanolin sijaan pääasiassa proteiinimassaa.
Yksisoluproteiinin tuotanto olisi mahdollista liittää osaksi esimerkiksi sellutehtaan toimintaa.
Sahanpurun sisältämä ligniini ei kelpaa proteiininvalmistukseen, mutta ligniinikin voitaisiin hyödyntää käyttämällä se prosessin tarvitseman energian tuottamiseen.
Ongelmajäte hyötykäyttöön
Suomen sahat tuottavat vuosittain 3,3 miljoonaa kuutiota sahanpurua. Iso osa purusta menee sellun ja energian tuotantoon, mutta toisaalta merkittävä määrä jää myös käyttämättä.
Sahanpurusta onkin tullut monilla sahoilla lähes ongelmajätettä. Luken keksinnön ansiosta jäte on mahdollista saada hyötykäyttöön.
Toinen keskeinen asia innovaatiossa on, että se parantaisi kalanrehun proteiiniomavaraisuutta. Samalla vähenisi tarve käyttää peltopinta-alaa kalanrehun tuottamiseen.
”Suomessa kalanrehussa käytetään paljon ulkomailta tuotavaa täydennysproteiinia, kuten soijaa. Kalateollisuudelta puuttuu kestävä kotimainen vaihtoehto”, sanoo MonoCell-hanketta johtava tutkija Risto Korpinen.
Maailmalla kalanrehuna hyödynnetään myös villikalaa, mikä on johtanut merien kalakantojen romahtamiseen.
Luken hankkeessa selvitetään seuraavaksi, millainen proteiinin aminohappokoostumus on. Tarkoituksena on myös valmistaa proteiinista rehua, jota kalanviljelijät pääsisivät kokeilemaan.
