Ilmatieteen laitoksen johtamassa tutkimuksessa on kehitetty uusi menetelmä peltojen hiililaskentaan. Näin saadaan nykyistä tarkempaa tietoa peltolohkojen kasvillisuuden kasvusta.
Satelliittihavainnot ja hiilidioksidin vuomittaukset yhdistävä menetelmä auttaa parantamaan sekä yritysten että Suomen kasvihuonekaasuinventaarioita.
Ensimmäisistä tuloksista selviää, että viljelykasvit tuovat maaperään hiiltä merkittävästi enemmän kuin nykyisessä kansallisessa inventaariossa on arvioitu.
Esimerkiksi nurmipeltojen osalta määrä on jopa kaksinkertainen.
”Menetelmä on kustannustehokas ja käytännössä sovellettava, sillä se perustuu avoimesti saatavilla olevaan satelliittidataan”, kertoo toimialajohtaja Jari Liski Ilmatieteen laitoksesta.
”Näin se parantaa yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta sekä ilmastovaikutusten vähentämisessä että selkeässä viestinnässä kuluttajille ja markkinoille.”
Tutkimuksen tulokset julkaisi tiedelehti Carbon Management.
Tietoa päivittäin ja peltolohkokohtaisesti
Tutkimuksessa kehitettiin myös menetelmä, jolla voidaan satelliittimittausten avulla laskea kasvillisuuden päivittäinen yhteytys peltolohkoittain.
Menetelmä osoittautui varsin luotettavaksi, sillä päivän, kuukauden ja vuoden yhteytysarvioissa virhe oli vain kymmenen prosenttia.
Menetelmä kalibroitiin suomalaisilla peltomailla tehdyillä pyörrekovarianssimittauksilla.
Tutkijoiden mukaan pyörrekovarianssimittaukset voivat toimia kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion riippumattomana vertailutietona.
Tutkimukseen osallistuivat myös Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Tutkimus tehtiin osana Carbon Action -yhteistyötä.
Lue myös:
Uusia laskentamenetelmiä – ekosysteemien hiilitaseet voidaan nyt määrittää tarkemmin
Uusi työkalu näyttää peltojen hiilivaraston kehityksen
Suomalaisista pelloista tehdään hiilinieluja
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
