Oulun yliopisto on käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään geopolymeerien eli keinotekoisten kivimateriaalien soveltuvuutta vedyn varastointiin.

GeoH2-nimisen projektin tavoitteena on kehittää turvallinen tapa säilöä vetyä kiinteässä muodossa.

”Geopolymeerit ovat ikään kuin kemiallisesti valmistettuja mineraaleja eli alumiinisilikaatteja, joiden raaka-aineina voidaan käyttää esimerkiksi poltettua savea tai teollisuuden epäorgaanisia sivuvirtoja”, taustoittaa hanketta johtava apulaisprofessori Tero Luukkonen.

Geopolymeerien valmistaminen on hänen mukaansa yksinkertaista ja tapahtuu huoneenlämpötilassa. Materiaali on myös hyvin monikäyttöinen.

”Geopolymeereilla on suuri kirjo käyttökohteita, kuten vesien puhdistus tai rakennusteollisuus, jonka päästöjä geopolymeerien toivotaan pienentävän selvästi.”

Kolmivuotinen hanke on juuri saanut 450 000 euron rahoituksen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä.

Geopolymeereja voidaan yhdistää muihin materiaaleihin

Vety on tulevaisuuden energiankantaja, jota voidaan varastoida kaasumaisena korkeassa paineessa tai nesteenä matalassa lämpötilassa. Se voidaan myös muuttaa esimerkiksi ammoniakiksi.

Kaikissa vaihtoehdoissa on kuitenkin hankaluutensa, minkä vuoksi vedyn sitomista kiinteiden materiaalien pintaan on ryhdytty tutkimaan aktiivisesti.

Oululaiset selvittävät uudessa hankkeessaan geopolymeerien soveltuvuutta vedyn varastointiin myös sellaisinaan, mutta kiinnostavammaksi vaihtoehdoksi saattaa osoittautua niiden yhdistäminen muihin lupaaviin materiaaleihin, esimerkiksi metallo-orgaanisiin kehyksiin.

”Tällöin geopolymeerit voivat suojata näitä usein epävakaita materiaaleja, ja voidaan saavuttaa normaaleja arkiolosuhteita lähempänä olevia käyttöpaineita ja -lämpötiloja vedyn varastointiin.”

Uusi avaus pitkän kokemuksen pohjalta

Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikköön on reilun vuosikymmenen ajan kertynyt geopolymeereista vankkaa osaamista, josta GeoH2-hanke nyt ammentaa.

Projekti tuo myös uuden näkökulman vetytutkimukseen, jolla on yliopistossa merkittävä asema.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi yhteensä 2,1 miljoonaa euroa viidelle innovatiiviselle hankkeelle, jotka etsivät keinoja globaalien haasteiden ratkaisemiseen.

Rahoituksen sai myös toinen oululaisprojekti, jossa rakennetaan uudenlaista hiilinielua tekomarmorista.

Säätiön Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on seitsemässä vuodessa jakanut 22 miljoonaa euroa 40 hankkeelle. Projekteista liki 40 prosenttia on yhä käynnissä.

”Hankkeiden kansainvälistä kilpailukykyä kuvaa se, että ohjelmassa rahoitetut hankkeet ovat keränneet muista lähteistä lähes 100 miljoonan euron lisärahoituksen”, kertoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.

Päivi Ikonen