Oulun yliopiston tutkijat kartoittavat käytettyjen kalastusvälineiden sisältämän muovin potentiaalisia hyödyntämismahdollisuuksia. Muun muassa vanhojen verkkojen keräys tulee tuottajavastuun myötä pian pakolliseksi.
Oululaistutkimus on osa Circnets-nimistä EU-hanketta, jossa tuetaan käyttöikänsä loppua lähestyvien kalastusvälineiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
Hankkeeseen osallistuvat myös Norjan luonnontieteiden ja teknologian yliopisto NTNU ja Galwayn yliopisto Irlannista sekä islantilainen MarEco Ltd, Sotenäsin kunta Ruotsista ja irlantilainen Western Development Commission.
”Jotta kalastuksen vaikutuksia merten muoviongelmaan voitaisiin vähentää, elinkaarensa loppua lähestyvät kalastusvälineet tulisi poistaa käytöstä ja kierrättää asianmukaisesti ennen kuin ne rikkoutuvat ja jäävät haamuverkoiksi merelle”, korostaa Oulun yliopiston tutkijatohtori Jenni Ylä-Mella tiedotteessa.
Uusi EU-säännös kattaa Suomessa myös sisävedet
Kalastusala valmistautuu parhaillaan uuteen sääntelyyn, jonka mukaan kalastusvälineiden tuottajien ja maahantuojien on rakennettava muovia sisältävien pyydysten keräysjärjestelmä.
Laajennettu tuottajavastuu (EPR, extended producer responsibility) tekee verkkojen keräämisestä pakollista myös Suomessa. Siirtymäaikaa on vuoden 2024 loppuun.
Tuottajavastuun laajeneminen perustuu EU:n kertakäyttömuovidirektiiviin eli niin sanottuun sup-direktiiviin.
Oululaistutkijoiden Perämeren kalasatamille tekemän kyselyn perusteella verkkojen erilliskeräystä ei alueella vielä tehdä. Lisäksi niin satamat kuin kalastajat tietävät sääntelyn muuttumisesta vasta vähän. Kerääminen on kuitenkin edessä.
”Kuluttajat ovat Suomessa palauttaneet tyhjiä pulloja vuosikymmenien ajan ja elektroniikkajätettäkin yli kymmenen vuotta. Nyt meidän pitää toimia samoin kalastusverkkojen kanssa, kun ne ovat tehneet tehtävänsä”, Ylä-Mella kuvailee.
Oulun yliopiston projektipäällikkö Niko Hänninen muistuttaa myös Suomen laajasta sisävesikalastuksesta ja vapaa-ajan kalastajista mökkeineen.
”Suomen lainsäädännössä on päätetty ulottaa laajennettu tuottajavastuu kattamaan myös sisävedet, vaikka alkuperäinen EU-direktiivi koskee vain merikalastusta”, Hänninen kertoo.
Pelkästä keräyksestä kohti uusiokäyttöä
Uusi EPR-sääntely käsittää ainoastaan muovisten kalastuslaitteiden keräysvelvoitteen. Sen sijaan välineiden laajempi kierrättäminen ja materiaalien uusiokäyttö eivät ainakaan vielä tule pakollisiksi.
Tutkijat haluavat kuitenkin paneutua asiaan jo nyt.
”Tässä auttavat muilta alueilta saatavat parhaat käytännöt”, Niko Hänninen sanoo.
Kalastusvälineiden sisältämistä kierrätysmateriaaleista on mahdollista valmistaa monenlaisia uusia tuotteita, kuten Sotenäsin merikierrätyskeskus osoittaa. Kuva Niko Hänninen.
Käytöstä poistettujen kalastusvälineiden keräysjärjestelmän pystyttäminen on haastavaa varsinkin pohjoisessa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja asukkaita harvassa. Materiaalien hyödyntäminen on vielä oma lukunsa.
Ruotsalainen Sotenäsin kunta on silti alan edelläkävijä. Kunnassa toimii merikierrätyskeskus, joka vastaanottaa merestä löydettyjä ja käytöstä poistettuja verkkoja ja mertoja koko Etelä-Ruotsin alueelta.
Hyväkuntoiset haamupyydykset voivat korjauksen jälkeen palata mereen. Sen sijaan elinkaarensa päähän tulleet verkot puretaan ja niiden muovit toimitetaan eteenpäin uusiokäyttöä varten.
Uusiokäyttäjien eturintamaa edustaa puolestaan suomalainen muovituotevalmistaja Orthex, joka esitteli kierrätetyistä kalaverkoista tekemänsä ämpärit jo vuonna 2019.
Päivi Ikonen
(Pääkuva Niko Hänninen) Käytöstä poistettuja kalastusverkkoja merikierrätyskeskuksen pihalla Ruotsin Sotenäsissä.
Lue lisää:
Käytetyt kalaverkot muuntuvat ämpäreiksi
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
