KAKSI VUOTTA sitten taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasgupta julkaisi käänteentekevän raportin. Sen sanoma oli, että talousjärjestelmä on unohtanut laskuista ympäristön.
Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kestämättömästi. Luontopääoma hupenee, koska ekosysteemipalveluiden ja luonnonvarojen kulutus ylittää luonnon kyvyn tarjota niitä.
Dasguptan sanoma on tavoittanut päättäjät. On alettu keskustella siitä, millä mittareilla luontoriskejä tulisi arvioida ja kuinka luontohaittoja voisi suitsia.
Entä miten arvottaa yritysten luontopositiivisia toimia? Suomessakin on tehty aiheesta tuoreita selvityksiä ja esityksiä.
Yksi vaihtoehto olisi hinnoitella luonto, tai ainakin haitalliset luontovaikutukset.
Minkä hintaista on se, ettei voi enää poimia mustikoita lähimetsästä? Ehkä metsää ei olisi niin helppo kaataa, jos luonnon jyräämiselle olisi kustannuspidäke.
SITRAN JÄTTÄVÄ jättävä Jyrki Katainen sanoo Uusiouutisten haastattelussa, että markkinatalous tulisi valjastaa nykyistä voimallisemmin ekologisten kriisien ratkaisemiseen.
Markkinoiden ohjauskeinot ovatkin olleet pitkään pielessä. Luonnonvaroja on saanut ylikuluttaa rauhassa. Ympäristön pilaamisesta on selvinnyt pikku rapsuilla. Mustikkametsien kaatamisesta palkitaan.
Vasta hiljattain, kun hiilitonnin hinta on ruvennut nousemaan päästökaupassa, ilmastotoimista on alettu keskustella vakavasti. Voisivatko luonnonvaravero tai ekologisen kompensaation vaatimukset nostaa luontotoimet vastaavalla tavalla bisnesmaailman agendalle?
OSAKEYHTIÖN TOIMINNAN toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Luontokato hidastuu, kun luonnon tilan edistämisestä tulee yrityksille kannattavaa, voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Tai kun luonnon tilan heikentämisestä tulee riittävän kallista.
Sama kylmä markkinatalouden laki pätee myös kiertotalouteen. Ei ole itsestään selvää, että nykymarkkinoilla kiertotalous olisi kannattavaa bisnestä.
Tuotteita ei kannata valmistaa kestämään pitkään, jos nopeasta hajoamisesta on valmistavalle yritykselle hyötyä. Uudelleenkäyttö ei etene, ellei jonkun bisnekseksi muodostu pitää tavarat käytössä. Jätettä ei kierrätetä, jos on halvempaa polttaa se.
Muutamat edelläkävijäyritykset ovat suuntaamassa liiketoimintamallinsa kohti kiertotaloutta. Kiertotalous alkaa kuitenkin valtavirtaistua vasta, kun sillä voi saavuttaa markkinoilla selvää kilpailuetua lineaarisiin malleihin nähden.
EKOSYSTEEMIEN ROMAHTAMINEN vaarantaa sekä talouden että hyvinvointimme.
Sitten kun yritykset tekevät voittoa edistämällä luonnon monimuotoisuutta, hidastamalla ilmaston lämpenemistä ja vähentämällä luonnonvarojen ylikulutusta, se on kaikkien voitto.
Elina Saarinen
Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.
