Hyönteisrehua syöneet kirjolohet tuodaan myyntiin neljän suomalaisyrityksen yhteistyön tuloksena.

Volaren proteiinilla ruokituista lohista saapuu markkinoille ensin noin 150 000 kilon koe-erä, joka on kuluttajien saatavilla tulevana talvena.

VTT:n spinoff-yritys kasvattaa Hyvinkään koelaitoksessaan mustasotilaskärpäsen toukkia ja tekee niistä proteiinijauhetta, jota lisätään Alltech Fennoaquan Raisiossa tuottamaan kalanrehuun.

Hyönteisproteiinin osuus rehussa pidetään aluksi pienenä, jotta testaus kaupallisessa ympäristössä voidaan toteuttaa hallitusti.

Kirjolohet kasvattaa taivalkoskelainen Kalankasvatus Vääräniemi, ja niiden jakelusta huolehtii kuopiolainen Kalavapriikki.

Kestävä kotimainen vaihtoehto

Volare ruokkii rehutoukkansa elintarviketeollisuuden sivuvirroilla, kuten taikinajätteellä ja hävikkiperunalla, jotka muuten menisivät hukkaan.

Rehun raaka-aineilla on tärkeä rooli kalankasvatuksen ympäristövaikutuksen pienentämisessä. Kirjolohen ravinnoksi hyönteisrehu sopii mainiosti.

”Hyönteiset ovat osa kirjolohen luonnollista ruokavaliota, ja niillä on merkittäviä ympäristöhyötyjä perinteisiin rehuaineisiin verrattuna”, vahvistaa Volaren kaupallinen johtaja Jarna Hyvönen.

Hyönteisproteiini voi korvata rehussa esimerkiksi ulkomaista soijaa.

Mainiot mustasotilaat

Mustasotilaskärpäset ovat osoittautuneet erinomaiseksi välineeksi ruokaketjun ravintoaineiden säilyttämisessä.

”Maailman tehokkaimmaksi bioreaktoriksi” kutsuttua kärpästä pidetään hyönteismaailman lahjakkaimpana syömärinä, joka toukkavaiheessa ahmii mitä vain. Tämän mahdollistavat sen 17 erilaista ruoansulatusentsyymiä.

Toukkien kasvatus on muutenkin helppoa toisin kuin monien muiden hyönteisten, jotka ovat alttiita sairauksille.

”Tällä lajilla ei ole tunnettuja sairauksia, joten niitä kasvatettaessa ei tarvitse käyttää hyönteismyrkkyjä tai antibiootteja”, kuvailee Volaren toimitusjohtaja Tuure Parviainen.

Ainutlaatuinen teknologia

Volaren patentoitu tuotantomenetelmä eli kuivaprosessointi on fossiiliton tuotantotapa, joka säästää energiaa eikä tuota lainkaan sivuvirtoja tai jätettä.

”Ainutlaatuinen teknologia pystyy ottamaan lähes minkä tahansa raaka-ainesivuvirran, oli se sitten märkä tai kuiva”, Parviainen selvittää.

Sivuvirroilla kasvaneista toukista syntyy rehua kalojen lisäksi myös esimerkiksi kanoille ja lemmikkieläimille.

Yhtiö tähtää ensimmäisen kaupallisen mitan tehtaansa avaamiseen vuonna 2026.

Päivi Ikonen

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.