Lannan, lietteiden ja muiden sivuvirtojen sisältämät ravinteet halutaan hyötykäyttöön. Luonnonvarakeskus vetää laajaa EU-hanketta, jossa tavoitetta edistetään tutkimuksen keinoin.

Eurooppalaiset viljelijät ovat tätä nykyä riippuvaisia tuontilannoitteista, joiden tuotanto nielee paljon uusiutumattomia luonnonvaroja ja runsaasti energiaa. Fosforia kaivetaan maaperästä ja typpeä valmistetaan fossiilisella maakaasulla.

Kahta keskeistä ravinnetta olisi kuitenkin tarjolla myös maatalouden, elintarviketeollisuuden ja vedenpuhdistamoiden sivuvirroissa, kuten lannassa, lietteissä ja kasvinjätteissä. Nämä ravinteet tahtoo ottaa käyttöön EU:n Lex4bio-hanke, joka on jo tuottanut lupaavia tuloksia.

”Euroopassa valmistetaan jo nyt monia erittäin hyviä kierrätyslannoitteita”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kari Ylivainio tiedotteessa.

”Niissä on yhtä korkea ravinnepitoisuus kuin mineraalilannoitteissa, ja niitä on helppoa ja turvallista käyttää.”

Tämä on Lex4bio-hanketta johtavan Ylivainion mukaan todistettu sekä pelloilla että kasvihuoneissa toteutetuissa viljelykokeissa, joita on tehty useissa maissa.

Ongelmiin etsitään ratkaisuja

Luonnonvarakeskuksen lisäksi hankkeeseen osallistuu 20 muuta tutkimuslaitosta kaikkiaan 14 maasta. Suomesta ovat mukana myös Helsingin yliopisto ja Ruokavirasto.

Vaikka kierrätyslannoitteille olisi tarvetta, niiden valmistamista ja käyttämistä on hidastanut se, että sivuvirtojen ravinnepitoisuudet eivät yleensä ole kovin korkeita.

Lisäksi sivuvirtoja ei synny tasaisesti kaikkialla, vaan niiden muodostuminen on alueellisesti keskittynyttä.

CE-merkityt lannoitteet ovat viime vuodesta alkaen saaneet liikkua vapaasti EU-alueella. Tämä poistaa yhden kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen esteen.

Toinen kysymys on se, onko lannoitteiden kuljettaminen taloudellisesti kannattavaa tai järkevää. Lex4bio-hankkeessa etsitään vastauksia myös tähän.

Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tutkijat selvittävät muun muassa sitä, kuinka paljon Euroopassa olisi kaikkiaan saatavilla kierrätyslannoitteisiin sopivia raaka-aineita.

Kierrättämällä saadaan etenkin fosforia

Lannoittamisen tarpeesta tiedetään enemmän, sillä siitä on hankkeen mittaan jo tehty analyyseja.

”Arvioimme, että 72 prosenttia eurooppalaisista viljelymaista ei tarvitse fosforilannoitusta lainkaan”, Ylivainio kertoo.

Loput 28 prosenttia pelloista siis kaipaa fosforia, mutta sen tarpeesta suurin osa on mahdollista korvata kierrätyslannoitteilla.

”Tätä arviota tarkennamme tosin vielä hankkeen edetessä.”

Viisivuotinen Lex4bio-hanke jatkuu vielä vuoden verran.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.