A. I. Virtanen -palkinto on yksi Suomen tärkeimmistä tieteellisistä tunnustuksista.
Jyväskylän yliopiston professori Kari Rissanen sai palkinnon osoituksena merkittävästä tieteellisestä, koulutuksellisesta ja yhteiskunnallisesta osallisuudestaan ja vaikuttamisestaan.
Hän vastaanotti vuoden 1945 kemian nobelistin Artturi Ilmari Virtasen mukaan nimetyn tunnustuksen Helsingin yliopistossa pidetyssä juhlatilaisuudessa 10. joulukuuta.
Joka toinen vuosi myönnettävän palkinnon jakavat Biobio-seura, Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, Suomalainen Tiedeakatemia ja Suomalaisten Kemistien Seura, joka tällä kertaa valitsi palkinnonsaajan.
Tunnustukseen kuuluu 15 000 euron rahapalkinto, Aimo Tukiaisen suunnittelema mitali ja kunniakirja.
Kari Rissanen on työskennellyt orgaanisen kemian professorina Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa vuodesta 1995. Hän kertoo arvostavansa huomionosoitusta.
”Olen todella iloinen vaikkakin hieman yllättynyt palkinnosta. On suuri kunnia saada tunnustusta työstä, joka on ollut intohimoni vuosikymmenten ajan.”
Supramolekyylikemian uranuurtaja
Pitkän uran supramolekyylikemian, nanokemian ja röntgenkristallografian tutkijana tehnyt Rissanen on alan tärkein uranuurtaja Suomessa.
Hänen ryhmänsä on tehnyt useita kansainvälistä huomiota herättäneitä tieteellisiä läpimurtoja supramolekyylikristallografiassa ja molekyylien välisten vuorovaikutusten tutkimuksessa, johon professori on viime aikoina keskittynyt.
Tutkimus on luonut perustan supramolekyylien ja nanokokoisten rakenteiden suunnittelulle ja synteeseille.
Supramolekyylikemian sovelluskenttä laajenee nopeasti. Rissanen huomauttaa, että myös vuoden 2025 kemian Nobelin palkinto liittyy alaan.
”Itsejärjestäytyvät metalliorgaaniset verkkorakenteet ovat supramolekyylikemian ydinaluetta. Näitä rakenteita hyödynnetään esimerkiksi kaasujen varastoinnissa, lääkeaineiden varastoinnissa ja katalyysisovelluksissa.”
Haastavat halogeenisidokset
Viime vuosina huomio on kohdistunut erityisesti halogeenisidoksiin, eikä syyttä.
”Halogeenisidosta voi pitää vetysidoksen kadonneena veljenä. Se käyttäytyy pitkälti samoin, mutta on reaktiivisempi ja siksi myös haastavampi hallita”, Rissanen kuvaa.
Alan tutkimus on avartanut käsitystä molekyylien välisistä vuorovaikutuksista. Myös halogeeniatomit voivat toimia aktiivisina tekijöinä kemiallisissa järjestelmissä.
Rissanen ryhmineen on kehittänyt uusia halogeenisidokseen perustuvia molekyylejä, karbonyylihypojodiitteja, joita voidaan käyttää uudentyyppisinä reagensseina useissa kemiallisissa reaktioissa.
”Niiden toimivuutta tutkitaan parhaillaan.”
Moneen kertaan palkittu
Kari Rissanen on jo aiemmin vastaanottanut useita merkittäviä tunnustuksia.
Hän on saanut muun muassa Alexander von Humboldt -säätiön elämäntyöpalkinnon, Magnus Ehrnrooth -palkinnon sekä Nanotech Finland Award -tunnustuksen.
Tasavallan presidentti on myöntänyt Rissaselle Suomen Leijonan komentajamerkin ja Suomen Valkoisen Ruusun ensimmäisen luokan ritarimerkin.
Rissanen on toiminut kaksi kautta akatemiaprofessorina. Hän on Tallinnan teknillisen yliopiston kunniatohtori.
Tutkimus sietää epäonnistumiset
Tutkimustyöhön kuuluu vääjäämättä myös takaiskuja. Rissaselle on jäänyt mieleen supramolekyylirakenne, joka osoittautui poikkeuksellisen itsepäiseksi.
”Yritimme yli vuoden ajan kiteyttää erittäin suurta kapselirakennetta yksikideröntgentutkimusta varten, mutta emme onnistuneet”, hän kertoo.
Lopulta tutkimus julkaistiin ilman kiderakennetta.
”Joskus on vain hyväksyttävä, että jokin asia ei toimi – ja silti tutkimus voi edetä”, Rissanen hymyilee.
Leena Joutsen
Uutista on päivitetty 12.12.2025.
Aiheesta aiemmin
Jodi- ja hopeakationin vuorovaikutus osoitettu ensi kertaa
Lue jutut aiemmin palkituista
2023: Solubiologian professori Sara Wickström sai A. I. Virtanen -palkinnon
2021: AIV-palkittu Pentti Huovinen: ”Syö kuin keräilijä, ja suolisto kiittää”
2019: Professori Tapio Salmelle AIV-palkinto ja Gadd-palkinto
