Kun metsämyyrä näkee pedon, se varoittaa lajitovereitaan lähettämällä niille kemiallisen signaalin vaarasta.
Viesti menee selvästi perille, sillä myyrän lajitoverit reagoivat hälytysferomoneja sisältävään ilmoitukseen pitkälti samoin kuin jos ne olisivat haistaneet saaliseläimen itse.
Näin kertoo tutkija Thorbjörn Sievertin väitöstyö, jossa hän vertasi lumikon hajun ja lumikon nähneen myyrän erittämän ”pelon hajun” vaikutuksia muihin myyriin.
Sievert teki tutkimuksensa osin laboratoriossa, osin luonnonoloissa laajoissa ulkotarhoissa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.
Tuore väitös on ensimmäinen, jossa on määritetty myös se, mitkä nimenomaiset yhdisteet säikähtäneen myyrän hajussa välittävät informaation pelosta.
Hajuyhdisteet sisältävät tarkkaa tietoa
Tutkimuksessa paljastui myös, että kemiallinen hajuviesti sisältää hyvin tarkkaa tietoa vaaran luonteesta.
Kun metsämyyrä oli kohdannut pedon, se viestitti muille myyrille nimenomaan akuutista hätätilasta.
Tällainen viesti pani kaverit käyttäytymään hieman eri lailla kuin ne toimivat silloin, kun itse aistivat lumikon hajua ympäristössä: ”pelon haju” sai naarasmyyrät kiinnostumaan suvunjatkamisesta.
Tutkijan mukaan ilmiö sopii hyvin niin sanottuun ”terminaalivaiheen investointi” -hypoteesiin. Eläimen kannattaa siis satsata kaikkensa lisääntymiseen, jos sen omat henkiin jäämisen mahdollisuudet näyttävät heikoilta.
Thorbjörn Sievertin väitöskirja Indirect and transgenerational effects of predation risk: predator odor and alarm pheromones in the Bank Vole tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 23.4.2020.
Aiheesta aiemmin: Kemiallinen vaaraviesti saa myyränaaraan lisääntymispuuhiin
(Kuva Adobe Stock) Pedon havainnut mutta sen kynsistä pelastunut myyrä viestittää muille vaarasta omalla hajullaan eli hälytysferomoneilla.
