Tieteellisestä elämäntyöstä myönnettävä 30 000 euron palkinto on Suomalaisen tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.
Kunniapalkinto jaettiin Markku Kulmalalle Helsingissä 19. huhtikuuta 2024.
Markku Kulmala (s. 1958) on ilmakehän pienhiukkasten fysiikan ja kemian tutkimuksen edelläkävijä ja alan johtavia asiantuntijoita maailmassa.
Hän työskentelee Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professorina ja johtaa yliopiston ilmakehätieteiden keskusta INARia, joka tekee tutkimusta sekä molekyyli- että globaalilla tasolla.
Parhaillaan Kulmala toimii johtajana myös Suomen Akatemian lippulaivaohjelmassa Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC).
Kulmalan tutkimukset keskittyvät erityisesti ilmakehän ilmiöihin, ilmakehän ja maanpinnan vuorovaikutuksiin sekä ilmastonmuutokseen ja ilman epäpuhtauksiin.
Tšernobylin onnettomuus herätti
Fyysikkotaustaisen ilmakehätutkijan ura oli oraalla jo Markku Kulmalan gradussa, joka käsitteli uusien ja uusiutuvien energialähteiden riskejä.
”Huomasin, että riskeistä, jotka tulevat ilmakehän kautta ihmisten terveyteen ja luontoon, ei tiedetty mitään. Tätä ryhdyin tutkimaan”, hän kertoo.
Vuonna 1986 tapahtuneella Tšernobylin ydinvoimalaturmalla oli suuri vaikutus hänen uraansa.
”Sen myötä ymmärsimme, miten radioaktiivinen aine kulkeutuu ilmakehän kautta metsiin, kasveihin ja maaperään ja miten materia liikkuu ympäristössä.”
Joitakin vuosia myöhemmin perustettiin Helsingin yliopiston ensimmäinen Smear-mittausasema (Station for Measuring Earth Surface – Atmospheric Relations), joka havainnoi ilmakehän ja metsien vuorovaikutusta.
Tätä nykyä Kulmalan tutkimusryhmällä on Suomessa asemia jo neljä.
Pirkanmaan Juupajoella toimiva Hyytiälän Smear II -asema mittaa ympärivuorokautisesti yli 1 200:aa muuttujaa, jotka liittyvät alueen ilmakehään, maaperään ja kasvillisuuteen.
Haaveena tutkimusasemien pitkä ikä
Globaalissa ilmakehätutkimuksessa Markku Kulmala on keskeisessä roolissa erityisesti kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kehittäjänä.
”Tulevaisuuden haaveeni on, että tutkimusasemat säilyvät toiminnassa Suomessa seuraavat sata vuotta”, akateemikko sanoo.
”Meillä on maailman pisin ja kattavin ilmakehän aerosolien, kasvihuonekaasujen ja energiavirtojen mittaussarja ja olemme tässä asiassa maailman parhaita, ellemme itse lopeta toimintaa.”
Tutkijan toinen unelma on, että mittausasemia toimisi ympäri maapalloa.
”Ne ovat merkittäviä, jotta pystymme tulevaisuudessa vastaamaan ilmastonmuutoksen, hengitysilman laadun sekä veden ja ravinnon riittävyyden kaltaisiin globaaleihin haasteisiin.”
Lue myös:
Ilmakehän jodilla voi olla aiemmin tuntematon vaikutus pilvien muodostumiseen ja ilmastoon
Uusi ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus tuo osaajia monelle sektorille
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
