Neste, Gasgrid Finland, Helen ja Vantaan Energia ovat käynnistäneet alustavat tutkimukset, joiden tavoitteena on teollisen vetylaakson kehittäminen Uudellemaalle.
Teollinen vetylaakso yhdistäisi infrastruktuurin, uusiutuvan vedyn varastoinnin ja vedyn siirron.
Tutkimuksissa selvitetään myös toimialan integraatiomahdollisuuksien hyödyntämistä. Uusiutuvan vedyn tuotannon yhteydessä syntyy merkittäviä määriä uusiutuvaa lämpöä, jota voidaan käyttää kaukolämmityksessä.
Yhteishanke edistää pyrkimystä tehdä Suomesta johtava eurooppalainen vetytalous.
Helen kaavailee suurta vetytehdasta Vuosaareen
Helen Oy suunnittelee parhaillaan laajamittaista vedyntuotantoa yhtiön Vuosaaren voimala-alueella Helsingissä.
Lisäksi Helen tutkii mahdollisuutta hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen ja varastointiin yhtiön uudessa Vuosaaren biolämpölaitoksessa.
”Vety, biopohjainen hiilidioksidi ja laajamittainen tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto ovat keskeisiä elementtejä erilaisten hiilineutraalien ratkaisujen rakentamisessa”, muistuttaa johtaja Sari Mannonen Helenistä.
Mannosen mukaan Helenin 3H2-demonstraatiohanke odottaa parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön rahoituspäätöstä.
3H2 – Helsinki Hydrogen Hub -projekti yhdistää vedyn neljä käyttömahdollisuutta eli liikenteen, sähkön, lämmityksen ja energiavarastoinnin. Vuosaaren laitos muuntaisi vedyn takaisin sähköksi polttokennon avulla ja syöttäisi sähkön verkkoon, kun siitä on niukkuutta.
Lue lisää: Helsingin seudulle vedyn tankkausasemia – rakentajina P2X Solutions ja Helen
Neste käyttää nykyään eniten vetyä Suomessa
Neste on puolestaan Suomen suurin vedyn kuluttaja.
”Tarvitsemme uusiutuvaa vetyä, jotta voimme täyttää ilmastositoumuksemme ja saavuttaa hiilineutraalin tuotannon vuoteen 2035 mennessä”, taustoittaa Nesteen uusiutuvasta vedystä vastaava johtaja Outi Ervasti.
”Vety on olennainen osa prosessejamme, ja tehokkaasti toimiva vetylaakso olisi hyvä tapa hankkia vetyä tulevaisuudessa”, Ervasti sanoo.
”Olemalla avoimia yhteistyölle ja etsimällä kumppanuuksia löydämme uusia polkuja ja avaamme mielenkiintoisten mahdollisuuksien maailman.”
Lue myös: Nesteen vihreän vedyn hanke nytkähti eteenpäin – tuotanto Porvoossa voisi käynnistyä vuonna 2026
Pohjana vedynsiirron infrastruktuuri
Jotta Suomen vetytaloudesta saadaan maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen, tarvitaan kustannustehokkaita ratkaisuja vedyn siirtoon ja varastointiin.
Ensimmäisiä vaiheita toimivien vetymarkkinoiden kehittämisessä on juuri vedyn siirron ja varastoinnin vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi.
“Gasgrid Finland edistää kansallisen vetyverkon kehittämistä, kansainvälistä infrastruktuuriyhteistyötä ja Itämeren alueen vetymarkkinoita”, toteaa Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki.
Gasgrid kaavailee parhaillaan Joutsenon ja Imatran välille siirtoyhteyttä, josta tulisi Suomen ensimmäinen yksittäisen teollisuusalueen ulkopuolelle ulottuva vetyputki.
Lue lisää: Suomen ensimmäinen kahden paikkakunnan välinen vetyputki yhä lähempänä toteutusta
Päästöt hyötykäyttöön
Vantaan Energian tavoitteena on tulla hiilinegatiiviseksi energiayhtiöksi vuoteen 2030 mennessä. Päämäärään se pyrkii hyödyntämällä kiertotalouden tuomia mahdollisuuksia.
”Uusiutuva vety on keskeinen tekijä hiilidioksidin talteenotossa ja hyödyntämisessä ja muissa uusissa prosesseissa, joiden avulla väistämättömät päästöt esimerkiksi jätteiden energiakäytön liiketoiminnastamme saadaan hyötykäyttöön”, sanoo Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri.
”Lisäksi hukkalämpö saadaan käyttöön tuottamalla vetyä kaukolämpöverkon vieressä. Samalla edistetään pääkaupunkiseudun hiilestä irtautumista vähentämällä kaukolämmityksen päästöjä.”
Päivi Ikonen
(Kuvituskuva Neste) Uudenmaan teollinen vetylaakso on Suomen merkittävimpiä vetyhankkeita.
Lue myös:
Kokkolan alueelle suunnitteilla uusi vedyntuotantolaitos ja vetyverkko
Kansallinen klusteri edistää vetytalouteen siirtymistä
