Monella meistä suven askareisiin kuuluu rakkaan kesämökin kunnostaminen. Vanha rakennus pitää paikata oman aikansa materiaaleilla.
Arja-Leena Paavola
Kesämökkiä remontoitaessa pätee korjausrakentamisen nyrkkisääntö: vanha talo korjataan vanhoilla materiaaleilla ja menetelmillä, uusi rakennus nykyaikaisilla.
Ongelmia syntyy, jos eristeissä tai pinnoissa yhdistetään eri aikakausien materiaaleja.
Suomessa rakennettiin 1900-luvun puoliväliin saakka perinteisesti luonnonmateriaaleilla. Puu ja siitä jalostetut hirsi, lauta, sahanpuru, puukuitulevy, oksamassapahvi ja sisäseinien paperitapetti ja pinkopahvi säilyvät oikeissa olosuhteissa jopa satoja vuosia.
Tärkeintä on rakennuksen hengittävyys. Rakennusteollisuudessa hengittävyydellä tarkoitetaan sitä, että ilmassa olevat kaasumaiset vesimolekyylit voivat liikkua rakenteen läpi.
”Perinnerakentamisessa hengittävyys merkitsee lisäksi sitä, että rakenteeseen tullut märkä kohta myös kuivuu”, kertoo perinnerakentamisen asiantuntija, tietokirjailija Hannu Rinne.
”Tämä toteutuu lähes kaikkien luonnonmateriaalien kohdalla. Rakennus, joka on tehty perinteisistä materiaaleista ja jota on korjailtu mahdollisimman vähän uudemmilla materiaaleilla, säilyy yleensä hyvin.”
Uudet rakennusmateriaalit tulivat käyttöön 1960- ja 1970-luvuilla. Teolliset maalit ja eristysmateriaalit eivät hengitä, joten ne päästävät kosteutta kertymään rakennuksiin, Rinne sanoo.
Ulkoseinän maali vaikuttaa alla olevan puun kuntoon. Synteettisten, vesiliukoisten maalien sideaineena on polymeeri. Kun maali kuivuu, sen vesi haihtuu, ja sideainehiukkaset sitoutuvat yhteen kalvoksi.
Lateksimaali on pilannut monen mökin seinät.
”Lateksi päästää läpi vesimolekyylejä, mutta joskus lämpötilavaihtelut synnyttävät maalin alla olevaan lautaan mikroskooppisen pieniä vesipisaroita, ja lauta kastuu. Neste ei pääsekään enää lateksin läpi haihtumaan, ja lauta alkaa homehtua, usein myös lahota.”
Kirjassaan Perinnemestarin kesämökki (WSOY 2015) Rinne neuvoo käsittelemään seinän ulkopinnan joko keittomaalilla tai pellavaöljymaalilla.
Pellavaöljymaali toimii kuin paperi: imee ympäröivän kosteuden itseensä mutta kuivuu olosuhteiden muuttuessa.
Juttu kesämökkien kunnostamisesta ilmestyi numerossa 4/2016. Lue koko juttu täältä.
(Kuva Hannu Rinne) 1950-luvulla rakennetussa kesämökissä on monia rintamamiestaloille tyypillisiä piirteitä, mutta vintti on matala ja ikkunoita runsaasti, jotta maisemaa voi ihailla sisältäkin. 1950-luvulle asti talot maalattiin hengittävällä pellavaöljymaalilla.
