Koronarokote antaa kestävän suojan vakavalta taudilta – valjastaa T-solut jatkuvaan taisteluun myös virusmuunnoksia vastaan

Rokote tarjoaa kestävän suojan koronaviruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta T-solujen avulla. Tämä käy ilmi Turun yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.

Tutkija Pinja Jalkanen selvitti rokotteen ja luonnollisen taudin antamaa suojaa virusvarianteilta, jotka kiersivät Suomea vuosina 2020 ja 2021.

Hän tutki näytteitä, jotka oli kerätty koronapotilailta sekä Turun ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan henkilökunnalta heti koronarokotusten käynnistyttyä.

Selvisi, että kaikille muodostui rokotuksen jälkeen viruksen piikkiproteiinin vasta-aineita, jotka estivät tehokkaasti rokoteviruksen ja alfamuunnoksen aiheuttamaa infektiota soluviljelmässä.

Vasta-aineet tepsivät myös enemmän muuntuneisiin beeta- ja deltavariantteihin, joskin hieman heikommin.

Rokotus toimi lisäksi parempana suojana kuin taudin sairastaminen.

Rokotettujen seeruminäytteet, samoin kuin aiemmin koronan sairastaneiden ja rokotettujen henkilöiden seerumit neutraloivat kaikkia virusmuunnoksia paremmin kuin näytteet, jotka olivat peräisin pelkästään taudin sairastaneilta.

Tarkat ja sinnikkäät T-solut tekevät työtään pitkään

Koronarokotukset eivät ainoastaan tuottaneet vasta-aineita vaan aktivoivat myös T-solujen välittämää soluvälitteistä immuniteettia.

Soluvälitteinen immuniteetti on tärkeä etenkin paranemisvaiheessa, sillä se tuhoaa viruksen infektoimia soluja ja suojaa sairastunutta vakavalta tautimuodolta.

T-solut tunnistivat muunnokset yhtä hyvin kuin alkuperäisen viruksen. Lisäksi ne jatkoivat toimintaansa pitkään.

Vasta-aineiden määrä lähti laskuun muutaman kuukauden kuluttua viimeisestä rokotuksesta, mutta viruksen tunnistavia T-soluja oli verenkierrossa vielä puolen vuoden päästä.

T-solujen määrä ei vähentynyt seuranta-aikana.

Tutkimus auttaa arvioimaan uusintarokotusten tarvetta

”Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka suuri määrä vasta-aineita antaa suojan läpäisyinfektioita vastaan”, Pinja Jalkanen kertoo tiedotteessa.

Läpäisyinfektiolla tarkoitetaan sitä, että koronaan voi sairastua myös rokotettu ihminen.

Se sen sijaan on tiedossa, että rokotusten synnyttämä hyvä T-soluvaste tarjoaa suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan.

Tutkimuksen yhteenveto on, että mRNA-rokotteet saavat aikaan erittäin hyvän vasta-aine- ja soluvälitteisen immuunivasteen.

”Koronarokotusten synnyttämän immuniteetin seuraaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme paremmin arvioida rokotteen tehokkuutta, immuunisuojan kestoa ja uusintarokotusten tarvetta”, Jalkanen selvittää.

THL suosittelee, että uuden tehosterokotteen ottavat syystalvella 2023 kaikki yli 65-vuotiaat ja heidän lisäkseen riskiryhmiin kuuluvat aikuiset sekä yli 12-vuotiaat voimakkaasti immuunipuutteiset.

Diplomi-insinööri Pinja Jalkasen väitöskirja COVID-19 vaccine-induced adaptive immunity against SARS-CoV-2 variants tarkastetaan Turun yliopistossa 27. lokakuuta 2023.

Päivi Ikonen

(Kuva Pixabay) Etenkin uudet mRNA-rokotteet suitsivat tehokkaasti koronataudin vakavaa muotoa.

Lue myös:

Nenäsuihkerokote viivästyy – haussa suoja myös uusilta koronavarianteilta

Kotimainen koronarokote tulossa – viritetty variantteja vastaan

Kaikki rokotteet suojaavat erittäin hyvin vakavalta koronalta

THL: Koronan sairastaneilla vasta-aineita vielä vuoden päästä

Koronan kukistamisessa ratkaiseva rasti on rokote


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

 

P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia