Koronarokotuksia ottivat vähiten pienituloiset ja päihdeongelmaiset – myös äidin esimerkillä iso vaikutus

Koronarokotteen jättivät Suomessa yleisimmin ottamatta pienituloiset, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät ja ne, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Lisäksi rokotus jäi väliin niiltä, joiden lähisukulainen, erityisesti äiti, ei ollut käynyt rokottautumassa.

Näin kertoo Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuore tutkimus, jonka julkaisi Nature Human Behavior -lehti.

Tutkimuksessa testattiin lähes kolmentuhannen terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvän muuttujan yhteyttä ensimmäisen koronarokoteannoksen ottamiseen. Kyseessä on kansainvälisesti laajin aihetta selvittänyt tutkimus.

Pienituloisista rokotteen jättivät ottamatta etenkin ne, joilla ei ollut palkkatuloja. Palkkatulojen puuttuminen voi johtua työttömyydestä, sairaudesta tai eläkkeellä olosta.

“Tutkimuksemme ei anna vastauksia siihen, mistä näkemämme yhteydet johtuvat. Voimme kuitenkin olettaa, että esimerkiksi matalapalkka-aloilla työskentelevien voi olla vaikeampaa sovittaa rokotusaika omiin työaikoihinsa”, sanoo tutkijatohtori Tuomo Hartonen tiedotteessa.

Hartonen työskentelee Helsingin yliopistoon kuuluvassa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa Fimmissä.

“Rokotuksen järjestämiseen tai luotettavan tiedon hankkimiseen liittyvät haasteet saattavat koskea erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä. Vieraskielisten taas voi olla hankalampaa saada tietoa omalla äidinkielellään.”

Erittäin laaja tutkimusaineisto

Tutkimuksen tulokset perustuvat FinRegistry/FinRekisterit-aineistoon. Tutkijat analysoivat koko väestön kattavia kansallisia terveys- ja väestörekisteritietoja koronapandemiaa edeltävältä ajalta ja vertasivat tuloksia rokotusrekisteristä saatuihin tietoihin.

Tutkimusaineisto rajattiin 30–80-vuotiaisiin.

“Tutkimuksemme erityisenä vahvuutena on sen pohjautuminen koko Suomen väestön kattaviin rekistereihin”, sanoo tutkijatohtori Bradley Jermy Fimmistä.

“Näin vältämme kyselytutkimuksille tyypillisen ongelman eli osallistujien valikoitumisen.”

Tutkijat korostavat, että tulokset kuvaavat muuttujien ja rokottautumisen yhteyttä väestötasolla. Niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista.

Tulosten perusteella on heidän mukaansa kuitenkin selvää, että rokottautumisaktiivisuus on heikointa siinä joukossa, joka on muutenkin haavoittuvimmassa yhteiskunnallisessa asemassa.

Uusi malli ennustaa rokottautumisintoa

Tutkijat rakensivat hankkeessaan myös rokottautumista ennustavan mallin, joka perustuu koneoppimiseen. Malli löytää ne riskitekijöiden yhdistelmät, jotka kertovat vähäisestä todennäköisyydestä ottaa koronarokote.

Malli tunnisti yhden prosentin kokoisen ihmisryhmän, jonka rokottautumisen todennäköisyyttä se piti pienimpänä. Näin myös oli: tästä joukosta vain 19 prosenttia kävi rokotuksessa.

Koko väestöstä noin 90 prosenttia haki ainakin yhden koronarokotuksen.

“Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia ja ennustemallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi rokotuskampanjoiden suunnittelussa”, sanoo FinRekisterit-tutkimuksen johtava tutkija, tutkimusprofessori Markus Perola THL:stä.

(Kuva Pixabay) Ensimmäisessä koronarokotuksessa kävi noin 90 prosenttia Suomen väestöstä. Yksi syy rokotuksen jättämisessä väliin oli se, ettei äitikään rokottautunut.

Lue myös:

Koronatauti nostaa sydänongelmien riskiä paljon rokotetta enemmän

PItkän koronan oireet syyniin – Suomi vetää jättimäistä tutkimushanketta

Pitkittynyt korona voi aiheuttaa jopa kymmeniä erilaisia oireita

Nenäsuihkerokote viivästyy – haussa suoja myös uusilta koronavarianteilta

Kotimainen koronarokote tulossa – viritetty variantteja vastaan

Suomalainen koronan nenäsuihkerokote etenee lupaavasti

Kotimainen koronarokote sai ison rahoituksen ihmiskokeisiin

Suomalainen koronarokote etenee – akatemialta lisärahoitus

Koronan kukistamisessa ratkaiseva rasti on rokote


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia