Jopa erittäin pienet glyfosaattipohjaisen torjunta-aineen jäämät maaperässä vähentävät kasveissa eläviå endofyyttisia mikrobeja. Havainnon tekivät Turun yliopiston tutkijat.

Kasvien lehdissä ja juurissa elävät endofyyttiset, mikrobiyhteisöjä muodostavat bakteerit ja sienet edistävät isäntäkasviensa ravitsemusta ja parantavat niiden taudin- ja stressinsietokykyä.

”Nämä endofyyttiset mikrobit ovat siis kasvien välttämättömiä kumppaneita, sillä kasvit ovat niistä riippuvaisia ​​terveyden ja selviytymisen kannalta”, kertoo tutkija Suni Mathew Turun yliopistosta.

Mathew on Journal of Applied Microbiology -lehden julkaiseman tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.

Turkulaiset selvittivät mikrobien esiintyvyyttä koealalla kasvatetuissa puutarhamansikan taimissa. Palstat ruiskutettiin sallitulla pitoisuudella glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta, kontrollipalstat puolestaan tavallisella vesijohtovedellä.

Mansikantaimet istutettiin kaksi viikkoa ruiskutuksen jälkeen.

Tulokset osoittivat, että glyfosaattijäämillä ei ollut vaikutusta eri mikrobilajien määrään mikrobiyhteisöissä eikä myöskään mansikoiden kasvuun. Tiettyjä hyödyllisiä endofyyttisiä mikrobeja esiintyi kuitenkin suhteellisesti vähemmän niissä taimissa, jotka olivat altistuneet torjunta-aineen jäämille.

Endofyyttisten bakteerien merkitystä ei vielä tunneta kunnolla

Glyfosaatti on maailman yleisin rikkakasvien torjunta-aine, jonka vaikutus perustuu niin sanotun shikimate-reitin estämiseen. Aminohapposynteesin aineenvaihduntareitti on ominainen kasveille ja mikrobeille, mutta eläimillä sitä ei ole.

Tiedossa on ollut, että glyfosaattipohjaiset torjunta-aineet ja niiden jäämät voivat vaikuttaa joihinkin maaperässä vapaasti eläviin mikrobeihin.

Endofyyttisten mikrobien merkitystä kasvien terveydelle on vasta alettu ymmärtää. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kuten muillakin mikrobeilla, myös niillä on shikimate-reitti.

”Siksi on tärkeää tutkia, vaikuttavatko glyfosaattijäämät myös näihin mikrobeihin. Ja jos vaikuttavat, seuraava kysymys on, millaisia seurauksia tällä on kasvien ravitsemukseen, terveyteen ja sairauksien vastustuskykyyn”, Mathew sanoo tiedotteessa.

Saattaa köyhdyttää mikrobien monimuotoisuutta

Tutkimuksessa selvisi jo se, että torjunta-ainejäämille altistuneiden taimien juurien mikrobiyhteisössä oli enemmän mahdollisesti glyfosaattiresistenttejä bakteereja kuin kontrollipalstalla kasvaneiden taimien juurissa.

Bakteeriyhteisön muutos, joka mahdollisesti suosii glyfosaattiresistenttejä bakteereja, voi köyhdyttää mikrobien monimuotoisuutta.

”Muutokset tiettyjen kasveille hyödyllisten endofyyttisten mikrobien runsaudessa ja mahdollisesti glyfosaattiresistenttien bakteerien dominanssissa voivat olla huolestuttavia, jos niillä on vaikutuksia kasvien terveyteen pitkällä aikavälillä”, Mathew sanoo.

Glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita käytetään pelloilla ennen kylvöä. Niiden on uskottu hajoavan nopeasti maaperässä niin, että kahden viikon odotusajan jälkeen istutetut viljelykasvit eivät enää altistu kemikaalille. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että maaperässä on pieniä glyfosaattijäämiä vielä kahden viikon jälkeenkin.

(Kuva Adobe Stock) Glyfosaatilla käsitellyssä maassa kasvaneissa mansikantaimissa eli vähemmän endofyyttisiä bakteereja kuin verrokkitaimissa, turkulaistutkijat havaitsivat. Kuvituskuva.

Aiheesta aiemmin:

Glyfosaatti vaikuttaa viljelykasvien hormonitasoihin

Glyfosaatti voi muuttaa suoliston bakteeriyhteisöä

Glyfosaattijäämiä sisältävä lannoite vähensi mansikoiden kasvua

Glyfosaatti kertyy kanalintujen elimistöön

Glyfosaatti voi jarruttaa siementen itämistä

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.