Mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten selvittämiseen saatiin tutkimusprotokolla

Ensimmäisen yksityiskohtaisen, harmonisoidun protokollan mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten tutkimiseen laati Itä-Suomen yliopiston johtama kansainvälinen tiimi.

Nature Protocolsin julkaisema protokolla ottaa huomioon muovipartikkelien erityisominaisuudet ja dynaamisen käyttäytymisen erilaisissa altistustilanteissa.

Protokollan avulla on muun muassa mahdollista tuottaa aiempaa realistisempia mikro- ja nanomuovipartikkeleita, jotka muistuttavat luonnossa esiintyviä hiukkasia.

Protokollassa kuvataan myös testausmenetelmä, jolla voidaan tehdä lyhyt- ja pitkäaikaisia maaperän ja vesieliöiden toksisuustestejä.

Tutkijat ovat itse käyttäneet protokollaa mikro- ja nanomuovipartikkelien toksisuustestaukseen muun muassa meduusoissa, järvisimpukoissa, vesikirpuissa ja kastemadoissa.

Uuden protokollan mukainen toksisuustestaus riippuu koe-eliöstä ja kestää vuorokaudesta kahteen kuukauteen.

Protokollaa voivat hyödyntää niin alan opiskelijat ja tutkijat kuin ympäristöriskien arvioijat ja teollisuuden edustajat.

Täsmäohjeistus helpottaa tutkimusta

Muovisaasteesta on tullut iso maailmanlaajuinen ympäristö- ja terveysongelma, johon on viime aikoina havahduttu yhä laajemmin.

Mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten tutkimiseen ei kuitenkaan ole ollut harmonisoituja ohjeita tai protokollaa.

Tutkimuksissa on usein käytetty mallina kaupallisia pyöreitä partikkeleita, vaikka luonnossa muovihiukkaset esiintyvät erimuotoisina ja -kokoisina, ja myös niiden kemiallinen koostumus vaihtelee.

Lisäksi tutkimuksissa on hyödynnetty protokollia, jotka on kehitetty haihtuvien ja vakaasti leviävien kemikaalien tutkimiseen.

Nämä menetelmät eivät ole mikro- ja nanomuovien osalta optimaalisia, sillä muovipartikkelit eivät liukene. Ne myös käyttäytyvät altistusliuoksessa dynaamisesti esimerkiksi fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa ja liuoksen ioniväkevyyden mukaan.

(Kuva Pixabay) Pieniksi hitusiksi hajoavaa muoviroskaa on nykyään kaikkialla ympäristössämme. Iso ongelma on etenkin vesistöjen saastuminen.

Lue myös:

EU ratkoo pahenevaa ympäristöongelmaa – kieltää uudet mikromuovia sisältävät tuotteet

EU taklaa mikromuovia – kumirouheelle punainen kortti?

Katemateriaaleista päätyy peltoon mikromuovia – biohajoavakin muovi hajoaa maassa hitaasti

Mäntyöljy vähentää tiemerkintöjen mikromuovipäästöjä – Helsingissä pudotus lähes 20 000 kiloa vuodessa

Watecille Pelasta Itämeri -palkinto – suodatin estää mikromuovin pääsyn vesistöihin

Itämeren simpukat syövät mikromuovia

Suomen suurin mikromuovin lähde on tieliikenne

Mikromuovia tulee taivaaltakin


Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia