Pihkan sisältämä aktiiviaine tuhoaa koronaviruksia ja vähentää voimakkaasti niiden tartuttamiskykyä muovipinnoilla.

Asian osoittaa Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus, jonka julkaisi Microbiology Spectrum.

Professori Varpu Marjomäki on ryhmineen selvittänyt pihkan ainesosan vaikutusta koronaan ja muihin viruksiin yhteistyössä muoviyritys Premix Oy:n kanssa.

Muoviyhtiön Prexelent-nimisellä teknologialla seostetaan mäntyöljystä erotettu aktiiviaine suoraan muoviin.

Näin saadaan aikaan tarrakalvopinnoite, joka ehkäisee mikrobien tarttumista pintojen kautta.

Kumppanukset raportoivat ensimmäisistä tuloksistaan jo kolme vuotta sitten. Yliopiston kokeissa 99,7 prosenttia koronaviruksista tuhoutui viidessä minuutissa.

”Kun huomioimme myös nykyisen käsihygienian tason vaikutuksen arvioihin koronaviruksen tartuttavuuteen pinnoilta, kosketustartunnan mahdollisuus Prexelentiä sisältävältä muovipinnalta supistuu hyvin pieneksi”, Marjomäki sanoi vuonna 2021.

Lue lisää: Pihkapohjainen aktiiviaine tuhoaa koronan muovipinnoilta

Tutkimus laajentunut muihinkin materiaaleihin

Tuoreessa tutkimuksessaan jyväskyläläiset vahvistavat alustavat tuloksensa.

”Havaitsimme, että virukset säilyivät yli kaksi vuorokautta muovipinnoilla, joita ei oltu käsitelty ollenkaan”, Marjomäki taustoittaa.

”Pihkaa sisältävä muovipinta taas osoitti hyvää viruksenvastaista vaikutusta jo viidentoista minuutin kuluessa kosketuksesta ja erinomaista tehoa kolmenkymmenen minuutin kuluttua.”

Pihkalla käsitelty muovi on siten lupaava ehdokas antiviraaliseksi materiaaliksi tai pinnaksi, joihin Marjomäen ryhmä paneutuu parhaillaan laajemminkin.

”Antiviraalisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi ravintoloissa, päiväkodeissa, julkisessa liikenteessä ja kaupoissa, joissa on paljon pintoja, joilla virukset voivat elää pitkään ja pääsevät helposti leviämään”, professori kertoo.

Bioprot-hanke parantaa myös huoltovarmuutta

Jyväskyläläistutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa Bioprot-hanketta (Development of bio-based and antimicrobial materials and use as protective equipment).

LUT-yliopiston vetämään projektiin osallistuu kuusi yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä joukko yrityksiä.

Tavoitteena ovat uudet biopohjaiset materiaalit, joita voitaisiin käyttää sekä infektiosuojamaskeissa että teollisuuden kasvosuojaimissa.

Hanke pyrkii myös parantamaan Euroopan omavaraisuutta alan materiaalien ja tuotteiden osalta.

”Suomesta löytyy tehokkaita, luonnosta peräisin olevia antiviraaleja, joita voitaisiin hyödyntää maskien ja pintojen funktionalisoinnissa”, Varpu Marjomäki sanoo.

”Tällaisia ratkaisuja on vielä vähän tarjolla, joten meillä on tässä tilaisuus olla edelläkävijöitä.”

Päivi Ikonen