Kainuulaisia kaivosalueita ryhdytään maisemoimaan uudenlaisilla peittomateriaaleilla. Samalla hyödynnetään paikallisia kierrätysravinteita.
Kaivostoiminnassa syntyvien sivukivikasojen peittomateriaalina käytetään usein moreenia.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa Biopeitto-hankkeessa täydennetään kaivosten jälkihoitoa maisemoimalla kasoja uudentyyppisellä kylvönurmikasvustolla.
Nurmen kasvualustassa hyödynnetään paikallisia kierrätyslannoitteita, kuten jätevesilietekompostia, purkupuusta tehtyä biohiiltä ja voimalaitostuhkaa.
Nurmi lannoitetaan niittämällä kasvusto viherlannoitukseksi. Nurmimassa voidaan myös kuljettaa biokaasulaitokseen ja käyttää mädäte kaivoksella koeruutujen lannoitteena.
Kaksivuotiseen projektiin osallistuvat myös Geologian tutkimuskeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Biopeitto vähentää happamia vuotoja ympäristöön
Peittokokeilut tehdään Sotkamossa Elementis Mineralsin ja Terrafamen kaivoksilla.
Kasvualustoja testataan aluksi kasvihuoneissa, minkä jälkeen valitaan parhaat seossuhteet.
”Uudentyyppisen biokiertotalouden toimintamalleihin perustuvan biopeittoratkaisun avulla pyrimme vähentämään sivukivikasoilta mahdollisesti valuvia happamia ja metallipitoisia suotovesiä”, kertoo Luken erityisasiantuntija Pasi Laajala.
Tutkijat olettavat nurmen sitovan ja haihduttavan sadevettä.
”Kasvuston ja moreenipeitteen läpi suotautuvien vesien määrää ja laatua seurataan salaojaputkilla kerättävien vesien perusteella.”
Hankkeessa selvitetään myös jätepohjaisten raaka-aineiden prosessointiin liittyvät saatavuus- ja turvallisuuskysymykset sekä säädökset.
Luke on aiemmin tehnyt kasvualustakokeita Lapin kaivoksilla. Lisää aiheesta: Kaivannaisjätealue kukkakedoksi – paikallinen biokiertotalous tuottaa hyviä peittomateriaaleja
Lue myös:
Biohiilestä apua suljettujen kaivosten maisemointiin
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
