21.12.2023 julkaistuun juttuun on päivitetty 10.1.2024 sisältöä työtaistelutoimista kemianteollisuudessa.
Suomen kemianteollisuus on puskenut läpi koronapandemian, energiakriisin, inflaation sekä komponentti- ja raaka-ainepulan. Turbulenssia on odotettavissa jatkossakin, sillä vuosi 2024 avautuu alalle laskusuhdanteen ja työtaisteluiden merkeissä.
Kemianteollisuuden liikevaihto on ollut enimmäkseen laskussa alkuvuodesta 2020 lähtien. Pahimman koronakriisin hellitettyä suunta kääntyi jo parempaan, kunnes kesällä 2022 alkoi uusi lasku, jolle ei toistaiseksi näy loppua.
Alan yrityksistä 27 prosenttia ennakoi ensi kesään mennessä lomautuksia, 11 prosenttia irtisanomisia.
Näin kertoivat Kemianteollisuus ry:n joulukuun jäsenkyselyyn vastanneet, joista 47 prosenttia arvioi yrityksensä tilanteen huonoksi tai erittäin huonoksi. Kyselyyn vastasi 74 toimitusjohtajaa.
”Suomalaisten kemianyritysten tilanne on selvästi huonompi kuin koronakriisin pahimpina aikoina”, Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto tiivistää.
Syitä matalapaineeseen löytyy useita.
Veto on poissa kemialle tärkeiltä asiakkailta, rakentamiselta ja eri teollisuudenaloilta, joiden raaka-ainevarastot ovat täynnä. Tämä heijastuu kemianyritysten tilausmääriin.
”Kysyntä on loppunut kuin seinään”, kommentoi yksi jäsenkyselyyn vastanneista.
”Tilauskanta on heikoimmillaan sitten vuoden 2008 globaalin talouskriisin”, Aalto vahvisti joulun alla järjestetyssä infotilaisuudessa.
”Samassa veneessä Keski-Euroopan kanssa”
Suomen kemianteollisuuden tilanne on tukalampi kuin verrokkimaa Saksassa, jolla silläkään ei mene hyvin.
”Tuotanto on supistunut etenkin energiaintensiivisillä aloilla, ja heijastukset etenevät muille aloille. Heikentyvä tilanne uhkaa leikata 1,3 miljoonaa työpaikkaa ja 3,5 prosenttia Saksan bruttokansantuotteesta”, Kemianteollisuuden johtava asiantuntija Sampo Pehkonen sanoi joulukuun infossa.
Energian korkea hinta on viime vuosina koetellut Keski-Euroopassa kemianteollisuuden lisäksi esimerkiksi metsä- ja rakennustuotealaa sekä metallien jalostusta. Seurauksena on, että yritykset kääntävät katseensa halvemman kustannustason maihin.
Pehkosen mukaan Saksassa tuotannon siirtämistä ulos suunnittelee jopa neljännes paljon energiaa käyttävistä yrityksistä.
”Kemianteollisuudessa luku on suurin, 43 prosenttia.”
Kallis sähkö ja maakaasu ovat pakottaneet keskieurooppalaiset supistamaan tuotantoaan jopa 15–20 prosenttia. Tämä ei silti ole kääntynyt Suomen kemianteollisuuden kilpailueduksi.
”Olemme Keski-Euroopan kanssa samassa veneessä. Jäsenkyselyn perusteella vain harva kemianteollisuuden yritys on hyötynyt tilanteesta, vaikka tällaisiakin arveluita on esitetty”, Pehkonen sanoo.
”Teollisuusalueiden alasajo vain varoituslaukaus”
Jos kemianteollisuuden johtajat uskoisivat joulupukkiin, toivelistan kärkipäässä olisi työrauha.
Sitä ei ole ihan pian luvassa, sillä työnseisausten ja ulosmarssien sävyttämän syksyn päätteeksi Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat 28. joulukuuta uusista työtaistelutoimistaan, jotka on määrä toteuttaa 1.–2. helmikuuta valtaosin Porvoon ja Kokkolan teollisuusalueilla.
Toteutuessaan lakot pysäyttävät muun muassa Borealiksen, Bewi Raw’n ja Ineos Compositesin tuotannon Porvoon Kilpilahdessa sekä Bolidenin, Yaran, Cabbin ja Woikosken tuotannon Kokkolassa. Käytännössä laitosten on aloitettava alasajo viikkoja etukäteen.
Nesteen ja Viafin Gasin osalta lakot koskevat yhtiöiden tuotantoa kaikkialla Suomessa.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo toimien olevan seurausta hallituksen työelämäheikennyksistä, joiden edessä liitto ei aio perääntyä.
”Teollisuusalueiden alasajo on raskas päätös, mutta sekin on vain varoituslaukaus. Lisää on luvassa, ellei hallitus aloita aitoa keskustelua työelämäkysymyksistä”, Riku Aalto totesi tiedotustilaisuudessa 28. joulukuuta.
Lisää tuli jo 10. tammikuuta, jolloin Teollisuusliitto aloitti ylityökiellon useilla teollisuudenaloilla, myös kemianteollisuudessa. Ylityökielto on voimassa 4. helmikuuta asti.
”Miksi yrityksiä rangaistaan hallituksen toimista?”
Kemianteollisuus ry tuomitsee lakot vastuuttomiksi ja perää työrauhalainsäädännön uudistamista.
”Kun poliittisesta lakosta on tullut ammattiliitoille vain väline aiheuttaa maksimaaliset vahingot yrityksille, tulisi hallituksen pohtia, onko Suomessa syytä siirtyä Saksan tielle ja kieltää poliittiset lakot kokonaan”, Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä sivaltaa tiedotteessa 28. joulukuuta.
”Lakoilla vaarannetaan yritysten toimintaa. Jos asiakkaita menetetään, vaarana ovat lomautukset, irtisanomiset ja jopa konkurssit. Pelkästään negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen. Miksi yrityksiä rangaistaan hallituksen toimista?”, yksi kemianteollisuuden jäsenkyselyyn vastanneista toimitusjohtajista purkaa mieltään.
Samoilla linjoilla on Etu-Seppälä, joka ei joulukuisessa infossa säästellyt sanojaan edellisviikolla tuloksettomina päättyneiden työmarkkinamallikeskustelujen jälkeen.
”Työnantajajärjestöt olisivat olleet valmiita aloittamaan neuvottelut vientivetoisesta mallista. SAK:n jäsenliitot halusivat kuitenkin tuoda mukaan myös paikallisen sopimisen, työrauhan ja työttömyysturvan asioita.”
”Osapuolilla oli näytön paikka. Se jäi perinteisen työmarkkinakoplauksen takia pelkäksi tussahdukseksi.”
”Vaarantaako ay-liike jäsentensä työpaikat?” – ”Vaarantaja on joku muu”
Ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n jäsenliitot eivät olleet 9. tammikuuta mennessä tehneet päätöksiä osallistua tulevaan lakkoon. YTN korostaa, ettei se hyväksy hallituksen tapaa pyrkiä muuttamaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää ilman palkansaajien asemaa parantavia tasapainottavia elementtejä.
”Näitä ovat esimerkiksi tulkintaetuoikeus kuten Ruotsissa, jossa palkansaajien tulkinta työehtoriidoissa on oikea, kunnes oikeus antaa tuomion, sovittelijantoimen kokonaisuudistus sekä liittojen kanneoikeus, jotta vääryyksien oikominen ei olisi kiinni siitä, uskaltaako joku omalla nimellään oikeuteen työnantajansa vastaan”, YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa listaa Kemiamedialle.
Oksan mukaan lakot olisivat vältettävissä, jos asioista alettaisiin neuvotella niin, että kaikki asiat olisivat pöydällä.
”On vaikeaa neuvotella yhdestä hankkeesta, kun hallitus samaan aikaan yrittää romuttaa suomalaisen työmarkkinajärjestelmän. Eteenpäin voitaisiin päästä sen kautta, että hallitus perääntyisi ja että toisaalta neuvoteltaisiin kokonaisuuksista.”
Kemianteollisuuden Etu-Seppälä muistuttaa, että prosessiteollisuudessa muutaman päivän lakkoilu aiheuttaa useiden viikkojen vahingot.
”Tässä vaikeassa taloustilanteessa pitääkin kysyä, vaarantaako ay-liike toimillaan jäsentensä työpaikat Suomessa.”
”Vaarantaja on joku muu”, Oksa vastaa ja korostaa maan hallituksen olevan vastuussa siitä, että yrityksillä on työrauha.
”Lakot eivät ole ay-liikkeen aikaansaannosta vaan sitä, että hallitus on omilla toimillaan vaarantanut työrauhan. Kemianteollisuus saa myös katsoa peiliin, jos yrittää omia työmarkkinatavoitteitaan ajaa politiikan kautta.”
Seuraavan neuvottelurupeaman on määrä käynnistyä 16. tammikuuta, jolloin mukaan on kutsuttu myös valtakunnansovittelija.
”Kasvuun voidaan päästä ketterästi, kun nousu joskus alkaa”
Kemian osuus Suomen teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Ala investoi Suomeen reilut miljardi euroa vuodessa ja työllistää liki 100 000 henkeä.
Alan edunvalvontajärjestöllä Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 14 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.
Milloin kemianteollisuuden vuoristoradalla koittaa seuraava käänne ylöspäin?
Sitä ei Kemianteollisuus ry:ssä ryhdytä arvailemaan, sillä toistaiseksi sukset sojottavat alaviistoon.
”Toki tällaisessa tilanteessa yritykset joutuvat hakemaan toimintojen tehostamista, ja voi syntyä uusia innovaatioita. Jos olemme iskukykyisiä, kun nousu jossain vaiheessa taas alkaa, kasvuun voidaan päästä ketterästi”, Mika Aalto sanoo.
Alavireisinä aikoina myönteiset investointipäätökset virittävät uskoa tulevaan. Kemira kertoi joulukuussa rakentavansa Kokemäelle uusia materiaaleja tuottavan biojalostamon ja tähtäävänsä alan johtavaksi tuottajaksi.
Neste puolestaan ilmoitti joulun alla jätti-investoinnistaan Porvooseen, jossa öljynjalostamo muutetaan vaiheittain uusiutuvien ja kiertotalouteen perustuvien raaka-aineiden jalostamoksi.
Kahden ja puolen miljardin investointi lupailee, että kemian yritykset luottavat jatkossakin enemmän omiin taitoihinsa kuin joulupukkiin.
Leena Joutsen
(Kuva Adobe Stock) Kyyti on nyt kylmää kemianteollisuudelle. Vaikeassa tilanteessa julkistetaan silti myös uusia investointeja.
Lue myös:
Kemianteollisuus: Sähkökriisi uhkaa alan tuotantoa ja työllisyyttä
Kemianteollisuus kipusi koronakuopasta
Valo sarastaa kemianteollisuuden koronatunnelin päässä
