Vuoden 2022 Kemian Seurojen palkinnon on saanut Niklas von Weymarn työstään teollisten biomateriaalien tutkijana ja kehittäjänä.
”Hieno asia, tällaista tunnustusta ei saa monta kertaa elämässä”, palkittu hymyilee.
Palkinto jaettiin ChemBio Finland 2022 -tapahtumassa 8. kesäkuuta. Avajaispäivän huipentaneessa tilaisuudessa palkittiin myös Maija Aksela, Risto Lammintausta ja Brightplus Oy.
Niklas von Weymarn on koulutukseltaan tekniikan tohtori, joka aikoinaan teki biotekniikan väitöstutkimuksensa Teknillisen korkeakoulun kemian osastossa.
Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa tutkijana, päällikkönä ja tutkimusjohtajana VTT:ssä, Cultorissa ja Metsä Groupissa. Tätä nykyä hän toimii Metsä Groupin innovaatioyrityksen Metsä Springin toimitusjohtajana.
”Jo opiskeluaikana ajattelin, että erikoistun työskentelemään tutkimuksen ja yritysmaailman välimaastossa. Koin, että voisin olla tulkkina siinä välissä, ja näin olen myös tehnyt koko urani ajan”, von Weymarn kuvailee.
Tulkit ovat tarpeen, koska tutkimus- ja bisnesmaailman polut ovat kovin erilaisia, eikä tutkijoille ole aina selvää, miten polku toteutetaan liiketoiminnassa.
”Tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät, mitä tutkijat sanovat, ja jotka tulkitsevat sanomiset liike-elämän puolella.”
Siitä von Weymarnilla on selvä kuva, mikä on ollut hänen työuransa tärkein päivämäärä. Se oli 23. huhtikuuta vuonna 2014.
”Silloin julkistimme Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdashankkeen koko Suomelle ja myös kollegoille, jotka eivät tienneet siitä yhtään mitään, koska olimme valmistelleet asiaa täysin salassa. Edes vaimoni ei tiennyt”, von Weymarn muistaa.
”Se oli kyllä herkistymisen hetki. Hanke oli valtava ja olimme siitä tosi iloisia, varsinkin kun usko talouteen oli Suomessa siihen aikaan aika pohjamudissa.”
Iso osa hankkeeseen osallistuneista vastasi sen ytimen eli sellutehtaan suunnittelusta.
”Oma roolini oli kehittää siihen päälle laajempaa teollista ekosysteemiä eli biotuotetehdasta ja sen vaatimia kumppanuuksia.”
Äänekosken laitos on uudenlainen ”tulevaisuuden monituotetehdas”, jonka perustana on sellunvalmistus mutta jonka sivuvirrat käytetään uusien biotuotteiden raaka-aineena. Sellusta kehitetään myös uusia tuotteita.
Metsä Spring on bioalan startupien kumppani
Kumppanuuksia hyödyntävän monituotetehtaan suunnittelusta avautui von Weymarnille seuraava työtehtävä. Hän alkoi suunnitella Metsä Groupille innovaatioyhtiötä, joka investoisi lupaaviin, biotuotteita valmistaviin startup-yrityksiin.
Tuloksena oli vuonna 2018 Metsä Spring, jonka toimitusjohtajana von Weymarn on työskennellyt alusta alkaen.
Jonkin aikaa hän oli yrityksen ainoa työntekijä, mutta nyt Metsä Spring työllistää jo nelisenkymmentä henkeä. Heistä osa toimii koetehtaissa Äänekoskella.
”Metsä Spring ryhtyy startupin kumppaniksi, kypsyttelemme yhdessä liikeideaa ja pyrimme saattamaan sen siihen pisteeseen, että siitä tulee kannattava”, von Weymarn kuvailee innovaatioyhtiön toimintatapaa.
Yhtiöllä on meneillään useita hankkeita, jotka pitävät toimitusjohtajan kiireisenä.
Yhdessä Valmetin kanssa Metsä Spring on käynnistänyt koetehtaan 3d-kuitupakkaustuotteiden valmistukseen suoraan sellusta. Japanilaisen Itochun kanssa perustetun yhteisyrityksen MI Demon koetehtaassa puolestaan testataan tekstiilikuitujen tuotantoa sellusta.
Molemmat koetehtaat toimivat Äänekoskella Metsä Groupin paikallisten tehtaiden yhteydessä.
Lisäksi Metsä Spring on vähemmistöomistajana jo kolmessa startupissa, Woodiossa, Montinutrassa ja Innomostissa.
Helsinkiläinen Woodio tekee puukomposiitista kylpyhuoneen ja keittiön pesualtaita sekä kylpyammeita. Raaka-aineena käytetään puuhaketta.
Montinutra uuttaa sahanpurusta kemikaaleja kosmetiikan, elintarvike- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Yrityksen pilottitehdas on jo toiminnassa Turussa.
Innomostin raaka-aine on puolestaan koivun kuori, josta se tekee kemikaaleja kosmetiikan käyttöön. Yhtiön pilottitehdas valmistuu Kokkolaan.
”Metsän pitää kasvaa aina enemmän kuin sitä käytetään”
Niklas von Weymarn kuvailee tämänhetkistä työrytmiään ”kiivaaksi”. Päivät venyvät pitkiksi.
”Kokouksia on toinen toisensa perään. Pandemia on pahentanut tilannetta ja tiivistänyt kokousaikataulua. Systemaattinen työskentelytapa ja muistilistat auttavat kuitenkin pärjäämään.”
Hän kehuu sekä johdolta saamaansa tukea että omaa erinomaista tiimiään, jonka ansiosta työt saadaan tehdyiksi kiireen keskelläkin.
Entä mitä palkinnonsaaja ajattelee maamme metsätaloudesta juuri nyt?
”Suomalaisella metsätaloudella on hyvät lähtökohdat, mutta ei se valmiiksi kehitetty ole. Edelleen pitää tehdä tutkimusta ja sen myötä korjausliikkeitä”, von Weymarn vastaa.
”Metsän kasvu vaikuttaa jonkin verran hidastuneen, ja uusia toimia on tehtävä kasvun kiihdyttämiseksi. Metsän pitää kasvaa aina enemmän kuin sitä käytetään.”
Hän myös muistuttaa, että metsillä on monta roolia. Kaikkia täytyy varjella ja löytää tasapaino niiden välillä.
”Tarvitsemme luonnon monimuotoisuutta ja erilaisia elinympäristöjä, jotta kasvit ja eläimet viihtyvät. Toisaalta metsiä täytyy hoitaa hyvin, koska ne ovat metsäteollisuutemme jalusta, eikä sitä jalustaa saa vaarantaa.”
Sisko Loikkanen
(Kuva Anu-Eveliina Mattila) Niklas von Weymarnin saama Kemian Seurojen palkinto on taiteilija Pirkko Nukarin pronssiveistos Varpuspöllö.
Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!
Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
