Kemianteollisuus odottaa tulevasta talvesta vaikeaa. Energian hintojen nousu ja saatavuusongelmat, kiihtyvä inflaatiotahti ja sumuiset tulevaisuudennäkymät vaivaavat koko taloutta, eikä kemian ala ole poikkeus.
Keskusjärjestön tuoreimman, elokuun lopulla toteutetun ja 15. syyskuuta julkistetun jäsenkyselyn mukaan varsinkin sähkön nopeasti noussut hinta iskee nyt lujaa moniin kemianyrityksiin.
Kolmannes jäsenpulssiin vastanneista toimitusjohtajista kertoo, että kriisi on jo vaikuttanut niiden tuotantoon. Tämä tarkoittaa vaikutuksia myös tuhansiin alan työntekijöihin.
”Valitettavasti kyselyn tulokset kertovat ahdingosta ainakin osalla yrityksistä”, sanoo toimialainfossa puhunut Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
”Nyt puhutaan mediassa aika paljon kotitalouksista, mutta tilanne tulee kaatamaan yrityksiä Suomessa, jos ei sähkön ja kaasun hintaa saada pysymään kurissa tai jos ei yrityksiä pystytä tukemaan pahimman jakson yli”, tiivistää yksi jäsenpulssiin vastanneista.
Millä keinoin eteenpäin? Toimitusjohtajat nostavat esiin sähkön tuotannon ja siirtokapasiteetin lisäämisen kaikin mahdollisin keinoin, panostukset uusiutuvaan ja ydinenergiaan, luvitusten nopeuttamisen ja tukimekanismit auttamaan pahimman yli.
Pidemmällä aikavälillä tärkeinä pidetään vihreän siirtymän vauhdittamista ja Suomen energiaomavaraisuuden varmistamista.
Tuotantokatkoksia, lomautuksia ja irtisanomisia
Yritykset ovat pyrkineet sopeutumaan kriisiin käytettävissä olevin keinoin. Osa on siirtänyt tuotantoaan halvemman sähkön tunneille yöaikaan. Myös osittaisia tuotantokatkoksia on jo tehty tai suunnitteilla.
Jos sähkön hinta pysyy pitempään korkeana, viisi prosenttia jäsenyrityksistä arvioi joutuvansa keskeyttämään tuotantonsa kokonaan.
”Työntekijöiden määrässä tämä tarkoittaisi 2 500 ammattilaista. Heidän jononsa ulottuisi Eduskuntatalolta Töölön Tullinpuomille”, Aalto havainnollistaa.
Eikä tässä vielä kaikki. Energiakriisi uhkaa raaka-aineiden tuotantoa myös Saksassa, Puolassa ja muissa Euroopan maissa, joista suomalaiset yritykset hankkivat kriittisiä tuotantopanoksiaan. Myös Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen on kuristanut raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta.
Jos raaka-aineiden saanti tyrehtyy, 40 prosenttia kemianteollisuuden jäsenyrityksistä kohtaisi toimitusjohtajien mukaan tuotannon kokonaan tai osittain pysäyttäviä ongelmia. Tällä olisi vaikutusta jo noin 15 000 työntekijään.
Osa yrityksistä joutuu jo nyt turvautumaan lomautuksiin ja irtisanomisiin: 19 prosenttia jäsenyrityksistä on toteuttanut tai suunnittelee lomautuksia, 10 prosenttia on irtisanonut tai aikoo tehdä niin.
”Lukuja ei kuitenkaan pidä laskea yhteen, sillä osa yrityksistä on mukana molemmissa”, Aalto tarkentaa.
Kasvunäkymät vaihtuneet laskutunnelmiin
Erittäin energiaintensiivinen teollisuudenala tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä, ja yritykset ovat ryhtyneet aktiivisesti sähköistämään prosessejaan.
Kyselyn mukaan sähkön hinta kemianyrityksissä on noussut keskimäärin 68 prosenttia, mediaaninousu on 45 prosenttia.
”Kun jo vuosi sitten viidesosalla yrityksistä sähkön hinta oli yli 10 prosenttia tuotantokustannuksista, tämä on tiukka paikka”, Aalto sanoo vakavana.
”Kun sähkölasku kasvaa tätä vauhtia, valtaosalla yrityksistä on vaikeuksia siirtää kohonneita kustannuksia lopputuotteisiin. 30 prosenttia kertoo, ettei kasvaneita sähkökuluja pystytä siirtämään tuotteiden hintoihin ollenkaan tai juuri lainkaan.”
Alan suhdanneodotukset ovat painuneet kesän edetessä uudestaan vahvasti alavireisiksi. Edellisen kerran pohjalukemissa käytiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta.
”Useat keskeisistä indikaattoreista osoittavat käännettä huonompaan. Odotukset tuotannon, työllisyyden ja varastotilanteen kehittymisestä ovat nyt negatiivisia”, listaa Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Sampo Pehkonen.
Työmarkkinaneuvottelut alkaneet
Kemianteollisuuden syksyn työmarkkinakierros polkaistiin käyntiin viime viikolla. Neuvoteltavana on yhteensä 16 toimialakohtaista ja kolme talokohtaista työehtosopimusta
Isoimpia ovat kemian perusteollisuuden, muoviteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden työntekijöiden työehtosopimukset. Uudet sopimukset neuvotellaan myös kemianalan toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille.
Jos vuoden 2023 palkankorotuksista ei syyskuun aikana löydetä yhteisymmärrystä, nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuoden 2022 lopulla, elleivät osapuolet toisin sovi.
Kemian ylempiä toimihenkilöitä koskevat neuvottelut alkavat lokakuun alussa. Heidän osaltaan neuvotteluaikaa on lokakuun loppuun asti ja sopimusten loppumisaika tammikuussa 2023, ellei toisin sovita.
”Aivan poikkeuksellinen tilanne”
Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtajan Minna Etu-Seppälän mukaan neuvotteluissa on aina vaikeuskerrointa, mutta nyt ollaan ”aivan poikkeuksellisessa tilanteessa”.
”Raskaiden koronavuosien jälkeen olisi toivonut paluuta normaaliin”, Etu Seppälä sanoo.
”Ei palata, ja ilmassa on isoja riskejä: inflaatiopiikki, energian hinnan hätkähdyttävä kallistuminen ja raaka-aineiden saatavuusongelmat sekä kasvanut taantuman ja laman riski.”
Etu-Seppälän mukaan edessä on sumun peitossa oleva ”koettelemusten talvi”.
Jotta kemianteollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta ja työpaikat kyetään säilyttämään, ”nyt jos koskaan on tärkeä löytää viisautta, malttia ja vakautta”.
”Ostovoimaa turvaa ennen kaikkea työpaikka.”
Vahvuudeksi työmarkkinajohtaja nostaa hyvät ja vakiintuneet suhteet neuvotteluosapuolten kesken, ”mikä voi olla merkittävä apu tässä vaikeassa tilanteessa.”
”Meiltä löytyy sopeutumiskykyä ja uskoa tulevaan”
Kemianteollisuus on osoittanut jo edeltäneissä kriiseissä taitonsa sopeutua ja toipua jopa odotettua nopeammin. Miten mahtaa käydä tällä kertaa?
”Kaikissa skenaarioissa ensi talvi on se pahin. Jos yrityksiä tuetaan järkevin keinoin ja Euroopan unionissa päästään yksimielisyyteen toimista, valoa näkyy putken päästä jo kevättalvella”, Mika Aalto uskoo.
Pahimmassa tapauksessa hän arvioi laskusuhdanteen ja orastavan taantuman pahenevan ja venyvän yli vuodenkin mittaiseksi.
”Pidetään mielessä, että kemianteollisuutta tarvitaan, ja olemme yhteiskunnalle kriittisen tärkeä ala. Meiltä löytyy sopeutumiskykyä ja uskoa siihen, että taitojamme ja tuotteitamme tarvitaan tulevaisuudessakin.”
”Toivumme ja pärjäämme, kun kustannuspaineista selvitään.”
Leena Joutsen
15.9.2022 klo 11.55: Uutista on päivitetty kauttaaltaan.
Aiheesta aiemmin
EU:n kuudes pakotepaketti iskee kemiantuotteiden vientiin
Kemianyritykset: Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus riski investoinneille
