Miten ja mistä tulevaisuuden akut valmistetaan? Tätä pohdittiin Helsingin Messukeskuksessa pidetyssä ChemBio Finland 2024 -tapahtumakokonaisuudessa.
Oulun yliopiston professori Ulla Lassi korosti, että akkuarvoketjun kestävyydessä on vielä tekemistä.
Hän puhui ChemBio-messujen yhteydessä järjestetyssä Romulus-hankkeen eli kriittisiä materiaaleja kaupunkien kiertotaloudessa tutkivan hankkeen seminaarissa 10.4.2024.
”Akkukemia on muuttumassa nopeasti. Se avaa paljon mahdollisuuksia, mutta tuo yhtä paljon haasteita”, Lassi sanoi.
”Miten todella pystymme valmistamaan akkuja kestävästi ja riittävistä materiaaleista, käyttämättä haitallisia ja myrkyllisiä kemikaaleja? Laboratoriomittakaavassa tämä onnistuu, mutta kun skaalataan, tulee haasteita vastaan.”
Suomessa rakennetaan uutta akkukierrätyskapasiteettia, mutta Lassin mukaan uusiomateriaalit eivät riitä täyttämään yhä kasvavaa kysyntää, vaan tullaan tarvitsemaan myös uusia, vastuullisia kaivoksia.
”Vain kymmenen prosenttia akkukennoista valmistetaan kierrätysmateriaaleista. Vaikka kierrätys lisääntyy, emme tule näkemään kokonaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja akkuja.”
Akkumateriaaleja jätteistä
ChemBion Plaza-lavalla puhunut Itä-Suomen yliopiston aerosolitekniikan professori Anna Lähde sanoi, että olisi nopeasti kehitettävä menetelmiä saada takaisin kiertoon elinkaarensa loppupäähän tulevat akkujen kriittiset raaka-aineet.
Suomessa tehdään erittäin merkittävää tutkimusta tähän liittyen.
Tulevaisuudessa riittävyyden kannalta kriittisimpiä akkuraaka-aineita ja vihreän teknologian materiaaleja ovat litium, kupari, koboltti ja luonnongrafiitti sekä pii, niobium ja titaani.
Nykyisin Eurooppa on hyvin riippuvainen tuontimateriaaleista.
Itä-Suomen yliopisto on tutkinut biopohjaisia lähtöaineita sekä jätemateriaaleja grafiitin ja grafeenin valmistuksessa.
Synteettinen grafiitti tehdään fossiilisista lähtöaineista ja tuotanto vaatii paljon energiaa, joten sen hiilijalanjälki on suuri.
Yliopisto on onnistunut grafitisoimaan esimerkiksi pelloilta kerättyä olkea hyvälaatuiseksi grafiitiksi.
Ohran sijaan lähtöaineeksi voisi paremmin soveltua ligniini tai vaikkapa jätelietteiden sisältämä biomassa, koska näitä olisi helpommin saatavilla.
Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan Pilot-laboratoriossa on onnistuttu saamaan talteen myös sinkkiä ja kuparia jätteenpolton lentotuhkista.
Elina Saarinen
Aiheesta aiemmin:
Ulla Lassi kehittää ekologista akkuteknologiaa
Kestävän akkuekosysteemin rakentajille suurrahoitus
Lue myös juttu tapahtumassa jaetuista palkinnoista:
Meren ja kemian hyväksi – Origin by Oceanin Mari Granström palkittiin ChemBio-tapahtumassa
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
