ChemBio-tapahtuman seminaariosallistujilla riitti kysymyksiä akkukehityksestä puhuneelle Oulun yliopiston professorille Ulla Lassille. Kuva: Elina Saarinen.

ChemBio Finland: Kestävämpiä akkuja kierrätys- ja biopohjaisista materiaaleista

Miten ja mistä tulevaisuuden akut valmistetaan? Tätä pohdittiin Helsingin Messukeskuksessa pidetyssä ChemBio Finland 2024 -tapahtumakokonaisuudessa.

Oulun yliopiston professori Ulla Lassi korosti, että akkuarvoketjun kestävyydessä on vielä tekemistä.

Hän puhui ChemBio-messujen yhteydessä järjestetyssä Romulus-hankkeen eli kriittisiä materiaaleja kaupunkien kiertotaloudessa tutkivan hankkeen seminaarissa 10.4.2024.

”Akkukemia on muuttumassa nopeasti. Se avaa paljon mahdollisuuksia, mutta tuo yhtä paljon haasteita”, Lassi sanoi.

”Miten todella pystymme valmistamaan akkuja kestävästi ja riittävistä materiaaleista, käyttämättä haitallisia ja myrkyllisiä kemikaaleja? Laboratoriomittakaavassa tämä onnistuu, mutta kun skaalataan, tulee haasteita vastaan.”

Suomessa rakennetaan uutta akkukierrätyskapasiteettia, mutta Lassin mukaan uusiomateriaalit eivät riitä täyttämään yhä kasvavaa kysyntää, vaan tullaan tarvitsemaan myös uusia, vastuullisia kaivoksia.

”Vain kymmenen prosenttia akkukennoista valmistetaan kierrätysmateriaaleista. Vaikka kierrätys lisääntyy, emme tule näkemään kokonaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja akkuja.”

Akkumateriaaleja jätteistä

ChemBion Plaza-lavalla puhunut Itä-Suomen yliopiston aerosolitekniikan professori Anna Lähde sanoi, että olisi nopeasti kehitettävä menetelmiä saada takaisin kiertoon elinkaarensa loppupäähän tulevat akkujen kriittiset raaka-aineet.

Suomessa tehdään erittäin merkittävää tutkimusta tähän liittyen.

Professori Anna Lähde kertoi Plaza-lavalla Itä-Suomen yliopistossa tehtävästä akkututkimuksesta. Kuva: Elina Saarinen.

Tulevaisuudessa riittävyyden kannalta kriittisimpiä akkuraaka-aineita ja vihreän teknologian materiaaleja ovat litium, kupari, koboltti ja luonnongrafiitti sekä pii, niobium ja titaani.

Nykyisin Eurooppa on hyvin riippuvainen tuontimateriaaleista.

Itä-Suomen yliopisto on tutkinut biopohjaisia lähtöaineita sekä jätemateriaaleja grafiitin ja grafeenin valmistuksessa.

Synteettinen grafiitti tehdään fossiilisista lähtöaineista ja tuotanto vaatii paljon energiaa, joten sen hiilijalanjälki on suuri.

Yliopisto on onnistunut grafitisoimaan esimerkiksi pelloilta kerättyä olkea hyvälaatuiseksi grafiitiksi.

Ohran sijaan lähtöaineeksi voisi paremmin soveltua ligniini tai vaikkapa jätelietteiden sisältämä biomassa, koska näitä olisi helpommin saatavilla.

Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan Pilot-laboratoriossa on onnistuttu saamaan talteen myös sinkkiä ja kuparia jätteenpolton lentotuhkista.

Elina Saarinen

Aiheesta aiemmin:

Ulla Lassi kehittää ekologista akkuteknologiaa

Litium-rikkiakut tulevat – aerosolitekniikan professori Anna Lähde rakentaa pohjaa uusille kestäville akuille

Harjavallan akkukierrätyslaitoksen litiumille hyödyntäjä – Fortum sopi jalostuksesta saksalaisyrityksen kanssa

Kestävän akkuekosysteemin rakentajille suurrahoitus

Lue myös juttu tapahtumassa jaetuista palkinnoista:

Meren ja kemian hyväksi – Origin by Oceanin Mari Granström palkittiin ChemBio-tapahtumassa


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia