Mari Granströmin tähtäimessä on Suomen ensimmäisen kaupallisen leväbiojalostamon avaaminen vuonna 2026. Kuva: Kari Långsjö.

Meren ja kemian hyväksi – Origin by Oceanin Mari Granström palkittiin ChemBio-tapahtumassa

Vuoden 2024 Kemian hyväksi -palkinnon on saanut orgaaninen kemisti, filosofian tohtori Mari Granström. ChemBio Finland -tapahtumassa palkittiin myös Betolar, FinVector ja Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen.

Kemian Seurojen myöntämä tunnustus luovutettiin Mari Granströmille ChemBio Finland -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 10. huhtikuuta.

Suomen Messusäätiön tuella jaettavan Kemian hyväksi -palkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Kingstonin yliopistosta valmistunut ja Helsingin yliopistossa väitellyt Granström on työskennellyt muun muassa kemianjätti BASF:n tutkijana Saksassa ja metsäyhtiö Stora Enson tuote- ja tutkimusjohtajana eri maissa.

Suomessa hänet tunnetaan parhaiten vuonna 2019 startanneen Origin by Ocean -yhtiön perustajana ja toimitusjohtajana.

Granström ei peittele iloaan tunnustuksesta, josta kiitokset hän jakaa ”uskomattoman osaavalle” tiimilleen ja kumppaneilleen.

”Olen tosi otettu! Kemia on alana kansainvälinen ja ihmisiä yhdistävä. Se pelaa tärkeässä roolissa, ratkaisee isoja ongelmia ja estää katastrofeja toteutumasta.”

”Näen, että kemia on avainasemassa toisessa teollisessa vallankumouksessa, jolla korjataan ensimmäisen teollisen vallankumouksen sivutuotteena syntyneitä haittoja”, Granström sanoo.

”Siihen tarvitaan innovatiivisia yrityksiä, poliitikkoja ja ekonomisteja. Yksin ei kukaan saa muutosta aikaan.”

Mari Granströmiä (keskellä) onnittelemassa Messukeskuksen liiketoimintapäällikkö Anssi Rajala ja Suomalaisten Kemistien Seuran varapuheenjohtaja Miia Mäntymäki. Kuva: Messukeskus.

 

Moottorina ”iso intohimo”

Origin by Oceanin missiona on puhdistaa kotoinen Itämeremme sitä riivaavasta sinilevästä ja jalostaa kerätty levä elintarvikkeiden, kosmetiikan, pesu- ja puhdistusaineiden, lääkkeiden ja pakkausten ainesosiksi.

Lisää raaka-ainetta yritys saa viljelemällä rakkohaurua ja muita ruskoleviä, jotka ovat tärkeitä meren monimuotoisuudelle.

”Minulla oli iso intohimo ymmärtää merta ja etenkin vesikemiaa”, Mari Granström muistelee bisnesideansa syntyaikoja.

”Halusin rakentaa kestävän ekosysteemin, joka kääntää ympäristöongelman hyötykäyttöön.”

Nyt hän tähyää maailman kaikille merille ja etenee tiimeineen kohti päämäärään tasaisen menestyksekkäästi. Oulussa pyörivä pilottilaitos on jo osoittanut yrityksen teknologian toimivaksi ja tehokkaaksi.

Ensimmäisenä laitoksesta putkahti viime syksynä natriumalginaatti, joka on peräisin Karibialla rehottavan sargassolevän kukinnoista. Läpimurtotuote toimii niin sakeutteena kuin kosteuttajana ja stabilisaattorina.

”Viime viikolla kumppanimme Ole Hyvä -yhtiö julkisti maailman ensimmäisen leväpohjaisen kosmetiikkasarjan”, Granström iloitsee.

”Olemme osoittaneet, että kuluttajia oikeasti kiinnostaa, mitä vaikutuksia heidän valinnoillaan on.”

Muutoksen ajuri ja toiminnan nainen

Kemian hyväksi -palkinnon voi saada suomalainen henkilö, ryhmä tai yhteisö, joka on edistänyt alan innovaatiotoimintaa, opetusta, teollisuutta tai yhteiskunnallista merkitystä.

Tällä kertaa tunnustuksen painopisteeksi ilmoitettiin ”muutoksen ajurit”.

Sellainen Mari Granström on ollut aina. Muutama vuosi sitten hän ideoi synnyinkaupungilleen Keravalle kampanjan, jolla kaupunki pyrkii Euroopan ensimmäiseksi muovipussittomaksi paikkakunnaksi.

Palkittu yrittäjä haluaa osoittaa, että jokaisen toiminnalla on väliä.

Origin by Oceanissa on nyt 28 työntekijää ja johtaja, joka osaa ajatella isosti.

”Meistä tulee seuraava BASF”, hän vastaa aikailematta kysymykseen yhtiiönsä tulevista tavoitteista.

”Haluamme olla alallamme maailman johtava regeneratiivisen bisnesmallin toteuttaja. Siihen on vielä matkaa, mutta katsotaan uudeataan kymmenen, viidentoista vuoden päästä.”

”Jokainen edistysaskeleemme ja jokainen onnistunut testimme vie meitä lähemmäs maailmaa, jossa valtamerten on helpompi hengittää ja jossa yritykset menestyvät kestävällä tavalla”, Granström sanoo.

Aiheesta aiemmin:

Suomessa lanseerattiin maailman ensimmäinen leväpohjainen kosmetiikkasarja

Sakeutusainetta sargassolevästä – Origin by Oceanin pilottilaitoksesta putkahti maailmaan ensimmäinen tuote

Origin by Ocean aloitti pilotoinnin Oulussa – ensimmäinen tehdas valmis vuonna 2026

Haitalliset merilevät hyötytuotteiksi – suomalainen Origin by Ocean keräsi miljoonien kasvurahoituksen

Merestä nousee menestystarina

Itämeren levästä bioraaka-aine puhdistustuotteisiin

 

Kiertotalouden innovaattorina palkittiin Betolar

 

ChemBio-tapahtuman ensimmäisen päivän huipentaneessa iltatilaisuudessa oli jaossa myös muita arvostettuja tunnustuksia.

Suomalaisten Kemistien Seuran myöntämän Kiertotalousinnovaatio-palkinnon, muotoilija Joel Menesesin The Thing -teoksen, vastaanotti Betolar Oyj.

Yhteiskuvassa Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) toiminnanjohtaja Sari Vihavainen, Betolarin markkinointi- ja viestintäjohtaja Martta Valkola ja toimitusjohtaja Riku Kytömäki sekä palkinnon luovuttanut SKS:n varapuheenjohtaja Miia Mäntymäki. Kuva: Messukeskus.

 

Seuran palkintokriteerit painottavat innovaatiota, joka tuo mukanaan niin ympäristöllistä kuin taloudellista hyötyä. Vuonna 2016 perustettu materiaaliteknologiayritys istuu kriteereihin erinomaisesti.

Kannonkoskelainen Betolar on kehittänyt menetelmän, jolla erilaiset teolliset jäte- ja sivuvirrat muuntuvat vähähiilisiksi rakennusmateriaaleiksi.

Yhtiön tuotekehittäjät metsästävät parhaillaan lentotuhkan ja masuunikuonan rinnalle lisää vaihtoehtoja, joilla kapasiteettia voitaisiin kasvattaa.

Palkinnon vastaanottanut toimitusjohtaja Riku Kytömäki kertoi palkintopuheessaan yrityksensä listautuneen rohkeasti pörssiin jo alkutaipaleellaan.

Hän kannustaa muita innovatiivisia teknologiayrityksiä samaan.

”Betolar on vielä pieni, mutta meillä on paljon ymmärrystä ja osaamista. Kolmannes porukastamme on tohtoreita eri aloilta”, toimitusjohtaja kertoo.

”Olemme yhdessä leikkaamassa maailman hiilidioksidipäästöjä ja vähentämässä fossiilisten raaka-aineiden kulutusta.”

Kutistaa huimasti hiilijälkeä

Betolarin geopolymeeripohjaiset tuotteet voivat pienentää huomattavasti rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Yhtiön sementinkorvikkeilla on jo kyetty kutistamaan päästöjä perinteiseen betoniin verrattuna peräti 80 prosenttia.

Betolar valitsi hiljattain uudeksi strategiseksi painopistealueekseen kaivosteollisuuden, joka janoaa käyttöönsä entistä vihreämpiä materiaaleja.

Parhaillaan kehitteillä on sementitön ruiskubetoni kaivosyhtiö Outokummun tarpeisiin. Ekologisella ruiskubetonilla on tarkoitus tukea ainakin Kemin kromikaivoksen rakenteita.

Toimitusjohtaja Riku Kytömäen mukaan kaivostoiminta tarjoaa yhtiölle suuren potentiaalin. Kuva: Betolar.

 

Toimitusjohtaja Riku Kytömäki näkee kaivostoiminnan tarjoavan yhtiölle suuren potentiaalin.

”Kaivosteollisuudessa on nopeasti kasvava tarve ja kysyntä vihreän siirtymän ratkaisuille”, Kytömäki sanoo.

”Alkuvuoden aikana saamamme kaivosteollisuuden tilaukset Euroopassa ja Aasiassa ovat selvä osoitus strategisen suunnantarkistuksemme onnistumisesta.”

Myös kaivosten omien sivuvirtojen parempi hyödyntäminen kiinnostaa.

”Tällä hetkellä jätteeksi päätyvistä sivuvirroista voidaan tehdä kaupallisesti arvokkaita raaka-aineita ja siten pienentää kaivosteollisuuden jätekuormaa”, kuvailee yhtiön kaupallinen johtaja Ville Voipio.

Kemian osaaminen isossa roolissa

Palkitsijaseura korostaa perusteluissaan Betolarin kemian osaamista ja tutkimusta.

”Sivuvirtojen hyödyntäminen edellyttää raaka-aineiden ja niistä valmistettavien tuotteiden ominaisuuksien ja laadun tuntemusta, samoin niiden tutkimukseen soveltuvia analyysimenetelmiä”, seura toteaa.

”Betolar on erinomainen esimerkki tieteelliseen tutkimukseen nojaavasta liiketoiminnasta, jolla pyritään vastaamaan maailmanlaajuisesti merkittäviin kestävän kehityksen haasteisiin.”

Aiheesta aiemmin:

Materiaaliteknologiayhtiö Betolar kehittää sementitöntä ruiskubetonia Outokummun Kemin kaivokseen

Materiaaliteknologiayritys Betolar aloittaa vähähiilisten ontelolaattojen kaupallistamisen Malesiassa

Betolar tutkii virolaisen voimalaitoksen lentotuhkan hyödyntämistä betonin sideaineena

Kiilto ja Betolar kehittävät vähähiilisiä lattiatasoitteita

 

Ainutlaatuiset geenilääkkeet toivat FinVectorille BioFinland-palkinnon

 

Vuoden 2024 BioFinland-palkinnon sai kuopiolainen lääkeyhtiö FinVector Oy.

Suomen Bioteollisuus ry halusi näin antaa tunnustusta ”merkittävälle ja pitkäjänteiselle Suomessa tehdylle lääketuotannon kehitystyölle”. 5 000 euron palkintosumman lahjoitti Messusäätiö.

BioFinland 2024 -palkinnon ojensivat toimitusjohtaja Matthias Kriegerille (vas.) Messukeskuksen liiketoimintapäällikkö Anssi Rajala ja Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kekki. Kuva: Messukeskus.

 

FinVector on kansainvälisesti tunnettu biolääkealan yritys, joka valmistaa viruspohjaisia geeniterapialääkkeitä.

Kuopion yliopistosta kolme vuosikymmentä sitten ponnistaneen yhtiön perustajiin kuuluu muun muassa alan huippututkija, professori Seppo Ylä-Herttuala.

Merkittävä virstanpylväs FinVectorille oli vuosi 2022, jolloin sen uusi Adstiladrin-lääke sai Yhdysvaltain lääkeviraston FDA:n hyväksynnän.

Virtsarakon syövän hoitoon tarkoitettu geenivalmiste on laatuaan maailman ensimmäinen.

FinVectorin kehittämät ja valmistamat adenoviruspohjaiset geeniterapialääkkeet tarjoavat tehokkaita hoitoja moniin nykyisellään parantumattomiin sairauksiin. Kuva: FinVector.

 

Uutta toivoa tieteen avulla

FinVectorin toimitusjohtaja Matthias Krieger pitää palkintoa osoituksena monien ihmisten omistautumisesta ja vuosien kovasta työstä.

Palkintopuheessaan hän kiteytti tunnelmansa yhteen suomenkieliseen lauseeseen:

”Luja tahto vie läpi harmaan kiven.”

Kriegerin mukaan yhtiö kiittää tunnustuksesta jatkamalla työtä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi ja antamalla heille uutta toivoa tieteen avulla.

Tätä nykyä osana Ferring Ventures -konsernia toimiva FinVector rakentaa parhaillaan Kuopioon uutta tuotantoyksikköä, josta tulee yksi alansa suurimmista.

Jo reilut 500 lääkealan ammattilaista työllistävä yhtiö palkkasi viime vuonna yli 170 uutta osaajaa.

Aiheesta aiemmin:

Itä-Suomen yliopisto ja geenilääkkeiden kehittäjä FinVector vahvistavat yhteistyötään

Geenihoitoja ja kotimaista koronarokotetta kehittävälle Seppo Ylä-Herttualalle huippupalkinto

Kuopiolaisen FinVectorin geenilääketehdas etenee – Atlantin takana odottavat jättimarkkinat

FinVectorin viruspohjainen geenilääke otti ison askeleen USA:ssa

 

Kemian Seurojen palkinto Kimmo Peltoselle

 

Kemian Seurojen vuoden 2024 palkinnon sai Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pääjohtaja Kimmo Peltonen.

Peltonen kertoo olevansa huomionosoituksesta yllättynyt ja otettu ja kannustaa nuoria harkitsemaan kemiaa opintoalakseen.

”Kemia tarjoaa todella monipuoliset uramahdollisuudet, laajemmat kuin ehkä oivalletaan. Itsekin olen esimerkki epätyypillisestä kemististä”, hän sanoo pilke silmässään.

Alan arvostettu konkari on tehnyt pitkän uran tutkijana, professorina ja johtajana.

”Työterveyslaitoksessa 15 vuotta, Evirassa eli nykyisessä Ruokavirastossa 14 vuotta ja Tukesissa kymmenen vuotta”, hän tiivistää.

Pääjohtaja Kimmo Peltonen (keskellä) sai tunnustuksensa Kemian Päivien Säätiön Heleena Karrukselta ja emeritusprofessori Markku Leskelältä. Kuva: Messukeskus.

 

Erityisesti kemikaaliturvallisuuteen perehtynyt Peltonen on vaikuttanut omalla työpanoksellaan kansalaisten jokapäiväisen elämän turvallisuuteen.

Osan työvuosistaan hän on viettänyt kansainvälisissä tehtävissä ja hankkinut laajaa kokemusta Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta ja Euroopan unionista.

Peltonen rohkaisee nuorempia kemistejä tähyämään yli tutun ja turvallisen kotimantereen globaalille areenalle.

”Uusista kulttuureista saa valtavasti, ja meillä on myös paljon annettavaa. Suomalaiset ovat omatoimisia, ahkeria ja hyviä johtamaan itseään.”

Aktiivinen seuratoimija

Vastuullisen työuransa ohessa Kimmo Peltonen on antanut kemian yhdistystoiminnalle merkittävän panoksen.

Hän on vaikuttanut etenkin kromatografian ja massaspektroskopian jaostoissa sekä täydennyskoulutusten järjestäjänä ja opettajana.

Lisäksi hän ollut viisien edellisten Kemian Päivien, alan tärkeimmän säännöllisen jatkokoulutustapahtuman, ohjelmaryhmän puheenjohtaja.

Olomuoto on ensimmäinen viiden uniikin teoksen sarjasta, jotka nuori kuvanveistäjä Matias Karsikas on lupautunut tekemään Kemian Päivien Säätiölle. Kuva: Messukeskus.

 

Kemian Seurojen palkinnon myöntää Kemian Päivien Säätiön hallitus. Palkintona oli tällä kertaa nuoren kuvanveistäjän Matias Karsikkaan teos Olomuoto.

Karsikas loi Kemian Päivien säätiölle veistossarjan jaettavaksi joka toinen vuosi järjestettävässä palkintogaalassa. Nuorelle taiteilijalla kemia hahmottuu aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkivana tieteenä.

Teoksia kannattelee orgaanisesta materiaalista, tammesta valmistettu jalka, ja puusta tihkuva platina ja kulta edustavat metalleja.

Valmistusprosessissa ovat olleet mukana lasinpuhaltaja Jenni Sorsa ja puuseppä Juhani Marjanen.

Kimmo Peltonen sanoo olevansa iloinen siitä, että palkinto on nuoren kuvanveistäjän teos.

”Oma tyttäreni opiskelee Aalto-yliopistossa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa”, hän hymyilee.

Leena Joutsen

Juttuun on päivitetty 11.4.2024 kuvia ja tekstiä.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia