Nph-potilaiden aivokudosnäytteistä löytyi Alzheimerin tautiin liittyviä varhaisia muutoksia kolmessa solutyypissä.
Ainutlaatuisen tutkimuksen toteutti Itä-Suomen yliopisto yhdessä yhdysvaltalaisen Broad-instituutin kanssa. Tulokset julkaisi tiedelehti Cell.
Alzheimerin taudin varhaisen vaiheen solutason muutoksia kartoitettiin aivokuoren tuorekudosnäytteistä, jotka kerättiin nph-tautia sairastavilta potilailta.
Näytteet otettiin sunttileikkauksen yhteydessä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Potilailla oli myös eriasteisia Alzheimerin taudin piirteitä, mikä on tavallista nph-taudissa.
Vastaavanlaista tutkimusasetelmaa ei ole ennen käytetty Alzheimer-tutkimuksessa.
Nph eli normaalipaineinen hydrokefalia on aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö, jota tavataan yleensä ikäihmisillä.
Ensi kertaa toiminnallisia mittauksia
Nph-potilaiden näytteistä kartoitettiin geenien ilmentymistä yksittäisissä solutyypeissä snRNA-sekvensoinnilla. Tuloksia verrattiin potilastietoihin sekä aiempiin vainajien ja eläinmallien näytteillä tehtyihin yksisolututkimuksiin.
Näin paljastui potilaiden eksitatoristen hermosolujen hyperaktiivisuus ja aineenvaihdunnan kiihtyminen.
Immuuni- eli mikrogliasoluissa puolestaan aktivoituivat beeta-amyloidin poistoon ja kudosvaurioiden korjaukseen liittyvät signalointireitit.
Beeta-amyloidituotannolle keskeisten geenien ilmentyminen lisääntyi sekä hermosoluissa että hermotukikudoksen oligodendrosyyteissä.
Myös elektrofysiologiset mittaukset osoittivat aivokuoren hermosolujen hyperaktiivisuuden lisääntyneen kudosleikkeissä, joissa oli varhaiselle Alzheimerille tyypillisiä muutoksia.
Hyperaktiivisuuden uskotaan ennakoivan hermosolujen kuolemaa taudin edetessä. Mekanismeja ei ole kuitenkaan voitu tutkia ihmisen aivokudoksessa, sillä toiminnallisia mittauksia ei voi tehdä vainajien kudosnäytteille.
Edistää lääkkeiden ja diagnostiikan kehitystä
Koska Alzheimerin mekanismeja on perinteisesti tutkittu vainajien ja eläinmallien aivokudosnäytteillä, taudin alkuvaiheen solutason muutokset ihmisten aivoissa tunnetaan huonosti.
Taudin hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta on kuitenkin olennaista ymmärtää juuri alkuvaiheen muutoksia.
”Tutkimuksen tulokset edistävät uusien lääkehoitojen ja yksilöllistetyn diagnostiikan kehittämistä Alzheimerin tautiin”, sanoo professori Mikko Hiltunen.
”Ne myös vahvistavat viimeaikaista genetiikan näkemystä, jonka mukaan mikroglioilla ja muilla aivojen tukisoluilla on jo taudin alkuvaiheessa luultua keskeisempi rooli.”
(Kuva Pixabay) Nph-tauti ja Alzheimerin tauti aiheuttavat muistin rapautumisen lisäksi muun muassa kävelyhäiriöitä.
Lue myös:
Tutkijat haastavat Alzheimerin taudin
Suomalaistutkimus paljasti Alzheimerin tautiin liittyvän aivotulehduksen mahdollisen syyn
Oulun yliopisto saa “aivopesurin” – huippulaitteisto auttaa kehittämään uusia Alzheimer-hoitoja
Alzheimer-riskigeenien tutkijoille merkittävä kansainvälinen rahoitus
Alzheimer-rokote etenee ensimmäisiin potilastutkimuksiin
Superanturi voi tunnistaa Alzheimerin taudin verinäytteestä
Ravintovalmiste hidastaa Alzheimerin etenemistä
Uusia yhteyksiä diabeteksen ja Alzheimerin taudin välillä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.