Helsingin yliopiston johtama tutkimus osoitti, että SCGB1D2-geenimuoto tuottaa iholle ja hikeen erittyvää proteiinia, joka hillitsee borrelioosibakteerien kasvua.
Geenin heikommin toimiva muoto puolestaan lisää borrelioosin riskiä.
Borrelioosi eli Lymen tauti on punkkien, kuten suomalaisen puutiaisen, välittämä tartuntatauti, jonka aiheuttajia ovat Borrelia-suvun bakteerit.
Punkit purevat suomalaisia yli miljoona kertaa vuodessa. Valtaosa puremista ei johda borrelioosiin, mutta taudin saa silti vuosittain noin 10 000 henkeä.
Tutkimukseen osallistuivat myös Stanfordin yliopisto, Harvardin yliopisto ja MIT-yliopisto. Tulokset julkaisi Nature Communications.
Löydös tutkijoille yllätys
Tutkija Hanna Ollilan vetämässä hankkeessa haluttiin selvittää mahdollisia biologisia tekijöitä, jotka altistavat borrelioosille.
Ollila toimii ryhmänjohtajana Helsingin yliopiston Fimm-instituutissa.
Sekretoglobiinia tuottavan SCGB1D2-geenin selvä yhteys tautiin tuli tutkijoille yllätyksenä.
”Sekretoglobiinit ovat eritettäviä proteiineja, joita tyypillisesti esiintyy hengitysteissä, iholla ja eritteissä”, Ollila kertoo.
”Muut saman geeniperheen jäsenet vaikuttavat esimerkiksi hengitystieinfektioihin, mutta tästä 1D2-jäsenestä emme tienneet aiemmin juuri mitään.”
Voi tuoda mukanaan uusia hoitoja
Borrelioositartuntaan liittyi tutkimuksen mukaan myös kaksi immuunijärjestelmän toimintaa säätelevää geenialuetta.
HLA-geenit auttavat puolustautumaan tarkasti eri taudinaiheuttajia vastaan, ja TLR1-geenialue puolestaan säätelee elimistön ja puolustussolujen sytokiinivasteita.
SCGB1D2-geenin yhteys borrelioosiin osoittautui kuitenkin huomattavasti vahvemmaksi kuin perinteisillä immuniteetin säätelijöillä, kuten HLA-geeneillä.
”Kyseessä on mahdollisesti aiemmin tuntematon puolustusmekanismi borrelioosia vastaan”, Ollila tiivistää.
Havainto voi tutkijoiden mukaan auttaa kehittämään uusia borrelioosin hoito- ja ehkäisykeinoja.
Perustui laajaan geeniaineistoon
Tutkimus perustui suomalaisen FinnGen-hankkeen ja Viron biopankin aineistoihin.
Tutkijat vertasivat yli 25 000 borrelioosin sairastaneen ihmisen perimää niihin, joilla ei ollut koskaan diagnosoitu tautia.
Laboratoriossa tehdyt jatkotutkimukset paljastivat, että SCGB1D2-proteiini suitsi borrelioosibakteerien kasvua. Teho osoitettiin myös hiirikokeissa.
SCGB1D2-geenin huonommin toimiva muoto lisäsi borrelioosin riskiä väestötasolla noin 20 prosenttia.
Toista punkkitautia vastaan voi rokottautua
Borrelioosiin ei ole rokotetta. Jos tauti iskee, sitä hoidetaan antibiooteilla.
Toista punkkien levittämää vitsausta eli puutiaisaivokuumetta voidaan sen sijaan torjua rokotuksilla. Maksuttomia rokotuksia annetaan pahimman tautiriskin alueilla, muun muassa saaristossa ja rannikoilla.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Puutiaisaivokuumeen tapausmäärät kasvussa – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille alueille
Suomalaislöytö: näin borreliabakteeri ohittaa immuunipuolustuksen
Reagenalta uusia testejä punkkitautien diagnostiikkaan
Suun kautta otettava antibiootti parantaa neuroborrelioosin
Punkkitestin kehittäjästä Vuoden nuori tutkijayrittäjä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
