Kaksikymmentäyksi vuosikertaa, 170 numeroa. Kempulssi Oy:n kaudella Kemia-lehti on seurannut tiiviisti kemian tutkimuksen ja teollisuuden kehitystä, tehnyt alaa tunnetuksi ja nostanut parrasvaloihin ihmiset ja tarinat.
Kalevi Rantanen ja Päivi Ikonen
Teknillisen korkeakoulun epäorgaanisen kemian professori Lauri Niinistö taittoi vuoden 2002 ensimmäisessä numerossa peistä erikoisalansa puolesta.
Otsikon Epäorgaanisella kemialla riittää annettavaa alla hän muisteli kunnianarvoisan professorikollegansa, orgaanikko Gustaf Kompan (1867–1949) väittäneen, että epäorgaanisessa kemiassa on enää tuskin muuta saavutettavissa kuin mittaustulosten tarkennuksia.
Niinistö kumosi väitteet luettelemalla ”viime aikojen tärkeitä saavutuksia”, joita olivat loisteaineet, puolijohdemateriaalit, epäorgaaniset polymeerit, suprajohteet ja fullereenit.
Hän myös ennusti, että tutkija Tuomo Suntolan tiimin kehittämälle atomikerroskasvatukselle eli ald-tekniikalle tulee lähiaikoina ”uusi suuren mitan sovellus” elektroniikkateollisuudessa.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin numerossa 6/2022 Suntola itse vahvisti ennustuksen toteutuneen. ”Erityisen tärkeä ald:n rooli on integroitujen piirien valmistuksessa”, kertoi vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinnon saanut innovaattori.
Kokonaisuudessaan kehitys on harpponut eteenpäin odotettuakin vauhdikkaammin. Lehti esitteli perovskiitin hyödyntämistä numerossa 6/2014, grafeenin nousukiitoa numerossa 8/2016 ja litiumin voittokulkua numerossa 7/2019.
Hiilidioksidin kemia on astunut estradille ilmastonmuutoksen etenemisen myötä, minkä lehti on noteerannut näyttävästi. Vähän myöhemmin hiilidioksidin rinnalle nousi vety, joka on viime aikoina nostattanut ennennäkemättömän innostuksen huuman.
”Seurojen jäsenille oma lehti on äärimmäisen tärkeä”
Ald-menetelmää vie eteenpäin myös monessa ansioitunut tutkija, Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian emeritusprofessori Markku Leskelä. Suomalaisten Kemistien Seuran kunniapuheenjohtaja on lukenut Kemia-lehteä vuosikymmenet.
”Lehden takana ovat kaikki kolme kemistien seuraa – Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet ja Kemiallisteknillinen yhdistys – sekä Kemianteollisuus ry. Yhdessä nämä organisaatiot omistavat Kemian Kustannus Oy:n”, professori selvittää.
Kemian Kustannus julkaisi Kemia-lehteä vuosina 1974–2001 ja valitsi sen jälkeen tuottajaksi Kempulssi Oy:n, jonka 21-vuotinen kausi päättyy numeroon 7/2022. Vuodestä 2023 lehteä tuottaa viestintätoimisto Era Content.
Leskelän mukaan omistajaorganisaatiot ovat hyvin sitoutuneita lehden julkaisemiseen.
”Seurojen jäsenille oma lehti on äärimmäisen tärkeä.”
”Moni kemisti työskentelee pienemmillä paikkakunnilla ilman välitöntä yhteyttä seuroihin. Erityisesti heille seuroihin kuuluminen on yhtä kuin lehden saaminen.”
Pandemia räjäytti verkkojuttujen suosion
Kempulssin kaudella lehden juttuja julkaistiin koko ajan enemmän myös verkossa. Luetuimpien verkkojuttujen kärki meni uusiksi vuoden 2020 aikana, kun uusi koronavirus pyyhkäisi yli maapallon.
Lehden kaikkien nettijuttujen luetuimmasta kärkikymmeniköstä yhdeksän käsitteli vuoden 2022 lopulla ihmiskunnan kilpajuoksua koronavirusta vastaan.
Ykkössijaa on pitänyt kesäkuusta 2020 lähtien artikkeli mikrobiologi Elias Hakalehdon ideasta valjastaa suomalaiset kanat tuottamaan vasta-ainepitoisia munia.
”Juttu herätti paljon huomiota. Rokotteiden aikatauluista ei vielä tuolloin ollut tietoa, ja yllättävätkin ehdotukset kiinnostivat”, kertoo diplomi-insinööri Leena Joutsen, joka toimi Kemia-lehden päätoimittajana vuosina 2002–2022.
Joutsen aloitti uransa Kemia-lehdessä vuonna 1990, jolloin hänestä tuli lehden toimittaja.
Muissa korona-ajan suosikkijutuissa käsiteltiin muun muassa viruksen leviämistä ilmavälitteisesti, pitkittyneen covid-19-taudin oirekirjoa, maskeja ja kotitestejä.
Runsaasti mielenkiintoa herättivät myös kotimaiset innovaatiot, kuten alkoholiton käsidesivaahto, nenäsuihkerokote, puhallustesti ja henkilökohtainen ilmanpuhdistaja.
”Pureuduimme aiheisiin syvemmin tai eri kulmasta kuin päivittäismedia. Jos jotain myönteistä poikkeusajasta voi sanoa, se nosti entistä vahvemmin tietoisuuteen luonnontieteiden ja kemianteollisuuden tärkeyden”, Joutsen sanoo.
”Toukokuussa 2020 avasimme verkkoon koronataisteluun keskittyneen erikoisnumeromme. Se on kaikkien aikojen luetuin lehtemme.”
Joutsen kertoo nettijuttujen lukijamäärän yli tuplaantuneen ensimmäisenä koronavuotena ja jatkaneen kasvuaan sen jälkeenkin.
”Faktapohjaiselle, yleistajuiselle tiedejournalismille on tässä ajassa huutava tarve. Olen iloinen siitä, että entistä suurempi yleisö on löytänyt juttumme.”
Henkilöt ja tieteen historia kiinnostavat
Nettisivuston kestosuosikeista löytyy vuonna 2019 juttupari jaksollisen järjestelmän juhlavuodesta ja interaktiivisesta alkuainetaulukosta. Joutsen arvelee opettajien jakaneen juttuja tunneillaan.
”Meillä on ollut pitkään yhteistyötä koulujen kanssa, ja monet opettajat ovat kertoneet hyödyntävänsä sisältöjämme. Ylipäätään suosittuja ovat historiajutut ja henkilöhaastattelut.”
Luetuimpien henkilöjuttujen joukosta löytyvät muun muassa Nesteen Matti ja Petri Lehmuksen, Voice-kilpailuun osallistuneen Ida Koskisen, suoliston hyvinvointiin perehtyneen professorin Pentti Huovisen ja roskiksia dyykkaavan Onni Tonkijan eli opettaja Teemu Arppen haastattelut.
Kaikki jutut voi lukea osoitteesta kemiamedia.fi, jossa Joutsenen luotsaama Kempulssin tiimi jatkaa verkkojulkaisun tuotantoa.
Mitä kaikkea kemian tutkimuksessa on Kempulssi Oy:n 21-vuotisella kaudella tapahtunut? Entä alan yrityksissä? Kuinka kemistien toimenkuva on muuttunut?
Juttuun on päivitetty 8.1.2024 tietoa ja linkkejä suositummista verkkojutuista.
(Kuva) Yksi lehden suosituimpia sarjoja on Kempulssi Oy:n kaudella ollut Kemistin kääntöpuoli, jossa on esitelty kemian osaajien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia.
Lue myös:
Kemian Seurat valitsivat Kemia-lehden uudeksi tuottajaksi viestintätoimisto Era Contentin
Leena Joutsen – journalismin puolustaja kemian lipunkantajana
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.
