Naisen raskauden aikana kokema pitkäaikainen psyykkinen stressi heijastuu hänen lapsensa suolistomikrobistoon.
Asia selviää FinnBrain-hankkeen tuoreimmasta tutkimuksesta.
Tiedetään, että odottavan äidin stressi voi vaikuttaa syntyvän lapsen kasvuun ja kehitykseen. On kuitenkin vielä epäselvää, millä tavoin vaikutukset välittyvät lapseen.
Uusi FinnBrain-tutkimus tuo asiaan lisävalaistusta.
”Tutkimuksessamme osoitettiin, että äidin pitkäaikainen psyykkinen oireilu ja korkeat kortisolipitoisuudet raskauden aikana ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen mutta eivät monimuotoisuuteen”, kertoo tohtorikoulutettava Anna Aatsinki Turun yliopistosta.
Kortisoli tunnetaan stressihormonina.
Stressi vähentää hyvien bakteerien osuutta
Jos äiti kärsi stressistä, lapsen mikrobistossa oli suurempi määrä proteobakteereihin kuuluvia bakteerisukuja. Sen sijaan Akkermansia-suvun bakteereja lapsella oli vähemmän, tutkimuksessa selvisi.
Akkermansia-bakteerit ovat ainakin aikuisilla hyödyllisiä terveydelle.
Proteobakteerit puolestaan sisältävät lajeja, jotka kykenevät aiheuttamaan elimistössä tulehdusreaktion. Lisäksi proteobakteerit voivat olla yhteydessä lapsen myöhempään sairastuvuuteen.
Jos äidin kortisolipitoisuudet olivat matalat, lapsen suolistomikrobistossa oli paljon laktobasilleja, jotka nekin ovat terveydelle hyödyksi.
Aatsingin mukaan tutkimus ei kuitenkaan kerro syy-seurausyhteydestä tai siitä, onko raskaudenaikainen psyykkinen stressi yhteydessä eroihin mikrobiston aineenvaihduntatuotteissa tai esimerkiksi immuunijärjestelmän toiminnassa.
”Tärkeitä kysymyksiä on vielä selvittämättä”, hän sanoo.
Maailman suurin aineisto
Tutkimuksessa hyödynnettiin hiuskortisolimittausta, jonka avulla tutkijat pystyivät määrittämään kortisolin keskimääräiset pitoisuudet usean kuukauden ajalta.
Lisäksi äitien oireita kartoitettiin kolme kertaa raskauden mittaan.
Lasten suolistomikrobisto analysoitiin 2,5 kuukauden iässä rinnakkaissekvensoinnilla.
Äidin stressin ja lapsen suolistomikrobiston välistä yhteyttä on aiemmin selvitetty vain eläimillä ja kahdessa pienessä ihmistutkimuksessa.
Tuoreen tutkimuksen aineisto käsitti 399 äitiä lapsineen ja oli siten maailman suurin. Tutkimuksen tuottamat tulokset ovat siksi merkittäviä.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Raskausajan D-vitamiinivaje nostaa lapsen adhd-riskiä
Synnyttäjän saamat antibiootit vaikuttavat lapsen suolistoon
Tutkijat löysivät syntyvien lasten sukupuolijakaumaa säätelevän geenin
