Kaksikymmentäyksi vuosikertaa, 170 numeroa. Kempulssi Oy:n kaudella Kemia-lehti on seurannut tiiviisti kemian tutkimuksen ja teollisuuden kehtystä, tehnyt alaa tunnetuksi ja nostanut parrasvaloihin ihmiset ja tarinat.
Kalevi Rantanen ja Päivi Ikonen
Teknillisen korkeakoulun epäorgaanisen kemian professori Lauri Niinistö taittoi vuoden 2002 ensimmäisessä numerossa peistä erikoisalansa puolesta.
Otsikon Epäorgaanisella kemialla riittää annettavaa alla hän muisteli kunnianarvoisan professorikollegansa, orgaanikko Gustaf Kompan (1867–1949) väittäneen, että epäorgaanisessa kemiassa on enää tuskin muuta saavutettavissa kuin mittaustulosten tarkennuksia.
Niinistö kumosi väitteet luettelemalla “viime aikojen tärkeitä saavutuksia”, joita olivat loisteaineet, puolijohdemateriaalit, epäorgaaniset polymeerit, suprajohteet ja fullereenit.
Hän myös ennusti, että tutkija Tuomo Suntolan tiimin kehittämälle atomikerroskasvatukselle eli ald-tekniikalle tulee lähiaikoina “uusi suuren mitan sovellus” elektroniikkateollisuudessa.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin numerossa 6/2022 Suntola itse vahvisti ennustuksen toteutuneen. “Erityisen tärkeä ald:n rooli on integroitujen piirien valmistuksessa”, kertoi vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinnon saanut innovaattori.
Kokonaisuudessaan kehitys on harpponut eteenpäin odotettuakin vauhdikkaammin. Lehti esitteli perovskiitin hyödyntämistä numerossa 6/2014, grafeenin nousukiitoa numerossa 8/2016 ja litiumin voittokulkua numerossa 7/2019.
Hiilidioksidin kemia on astunut estradille ilmastonmuutoksen etenemisen myötä, minkä lehti on noteerannut näyttävästi. Vähän myöhemmin hiilidioksidin rinnalle nousi vety, joka on viime aikoina nostattanut ennennäkemättömän innostuksen huuman.
Tärkeä tiedonvälittäjä
Ald-menetelmää vie eteenpäin myös monessa ansioitunut tutkija, Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian emeritusprofessori Markku Leskelä. Suomalaisten Kemistien Seuran kunniapuheenjohtaja on lukenut Kemia-lehteä vuosikymmenet.
“Lehden takana ovat kaikki kolme kemistien seuraa – Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet ja Kemiallisteknillinen yhdistys – sekä Kemianteollisuus ry. Yhdessä nämä organisaatiot omistavat Kemian Kustannus Oy:n”, professori selvittää.
Kemian Kustannus julkaisia Kemia-lehteä vuosina 1974–2001 ja valitsi sen jälkeen tuottajaksi Kempulssi Oy:n, jonka 21-vuotinen kausi päättyy numeroon 7/2022. Vuonna 2023 lehteä alkaa tuottaa viestintätoimisto Era Content.
Leskelän mukaan kaikki omistajaorganisaatiot ovat hyvin sitoutuneita lehden julkaisemiseen.
“Seurojen jäsenille oma lehti on äärimmäisen tärkeä.”
Suomalaisten Kemistien Seura toimii valtakunnallisesti, ja sillä on yhdeksän yliopistokaupunkeihin keskittynyttä paikallisseuraa eri puolilla maata,
“Moni kemisti työskentelee pienemmillä paikkakunnilla ilman välitöntä yhteyttä seuroihin. Erityisesti heille seuroihin kuuluminen on yhtä kuin lehden saaminen.”
Mitä kaikkea kemian tutkimuksessa on Kempulssi Oy:n 21-vuotisella kaudella tapahtunut? Entä alan yrityksissä? Kuinka kemistien toimenkuva on muuttunut? Siitä kertoo viimeisessä Kempulssin tuottamassa numerossa 7/2022 julkaistu juttu, jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
(Kuva) Yksi lehden suosituimpia sarjoja on Kempulssi Oy:n kaudella ollut Kemistin kääntöpuoli, jossa on esitelty kemian osaajien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia.
Lue myös:
Kemian Seurat valitsivat Kemia-lehden uudeksi tuottajaksi viestintätoimisto Era Contentin
Kemian Seurat käynnistivät kilpailutuksen – Kemia-lehdelle etsitään tuottajaa vuoden 2023 alusta
Leena Joutsen – journalismin puolustaja kemian lipunkantajana
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
