Suomi tähtää soluviljelyn edelläkävijäksi

Munanvalkuaista ilman kanoja, suklaata ilman kaakaopapuja, eläinproteiineja ja -rasvoja ilman lihantuotantoa. Siinä esimerkkejä soluviljelystä, jonka kehittämiseksi on käynnistetty uusi suurhanke.

Business Finlandin rahoittama viiden miljoonan euron Cerafim-hanke tähtää kestävään ruoantuotantoon bioteknologian keinoin. Hanke toteutetaan VTT:n ja suomalaisten yritysten yhteistyönä.

Suuryrityksistä hankkeeseen osallistuvat Valio, Fazer, UPM, Kemira ja Fortum Bio2X. Alan nousevista startupeista mukana ovat Onego Bio, Spinnova, EniferBio, High Metal ja Brightplus.

Kaksivuotinen projekti on osa suurempaa Bio & Circular Finland -ohjelmaa. Sen keskeisin visio on, että vuonna 2030 eurooppalaiset kuluttajat hyväksyvät soluviljelyn yhdeksi vakiintuneista ruoan ja materiaalien tuotantomenetelmistä.

Hanke tarjoaa myös konkreettisen mahdollisuuden tehdä globaalista ruokajärjestelmästä sekä kestävämpi että tasa-arvoisempi.

Keskiössä mikrobit ja bioprosessit

“Keskitymme erityisesti teknologiakehitykseen mikrobien ja bioprosessien osalta, kuten siihen, miten voimme tehokkaasti tuottaa juuri niitä proteiineja, rasvoja tai mikrobibiomassaa, joita voidaan käyttää joko elintarvikkeisiin tai materiaalisovelluksiin”, kertoo VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

Lopputuotesovellusten lisäksi hankkeessa tarkastellaan tuotantoprosessien kehittämistä turvallisuuden näkökulmasta etenkin sivuvirtoja hyödynnettäessä.

“Kyseessä on siis kokonaisvaltainen tapa tarkastella uusien arvoketjujen kokonaisuutta.”

Solutehtaissa syntyy monenlaisia tuotteita

Solumaatalous perustuu ruoan ja materiaalien tuotantoon ilman peltoja tai tuotantoeläimiä. Tarvittavat aineet kasvatetaan mikrobi-, levä-, kasvi- tai eläinsoluviljelmien avulla bioreaktorissa.

Soluja voidaan ruokkia maatalouden, metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden sokeripitoisilla sivuvirroilla.

Niin kutsutut solutehtaat kykenevät tuottamaan esimerkiksi proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja, biomuoveja, erilaisia kemikaaleja ja jopa monia yhdisteitä sisältävää solumassaa.

Tuotantomenetelmällä on huomattavia etuja perinteiseen maatalouteen verrattuna.

“Solumaatalouden ympäristövaikutusten arvioidaan olevan merkittävästi pienempiä verrattuna perinteiseen ruoantuotantoon”, sanoo Fazer Makeisten tutkimusyksikön Forward Labin päällikkö Annika Porr.

“Erityisesti maankäytön vaikutukset ovat jopa 90 prosenttia pienempiä, kun verrataan nykyiseen ruoantuotantoon, mutta myös kasvihuonepäästöt vähenevät merkittävästi etenkin kun prosesseissa käytetään uusiutuvaa energiaa.”

(Kuva VTT) VTT tunnisti solumaatalouden mahdollisuudet jo vuosia sitten ja on tehnyt alan tutkimustyötä pitkään.

Aiheesta aiemmin:

EniferBio palkittiin – kotimaisesta superproteiinista korvaaja soijalle

Valio ja EniferBio kehittävät pekiloproteiinia – valmis tuote luvassa 2025

Ravintoa mykoproteiinista – suomalaisyritys ruokakilpailussa

Biojalostamojen sivuvirrat jalostuvat kalanrehuksi

Suklaata bioreaktorista – Fazer tutkii kaakaon soluviljelyä

Muna ilman kanaa – Onego Biolle miljoonarahoitus Business Finlandilta

Biovalkuainen syntyy ilman kanaa – Suomalaisyritys matkalla maailmalle

Ekologista munanvalkuaisen proteiinia rihmasienen avulla

Maatalouden uusi vallankumous – Ruoka tulee bioreaktorista

VTT:n voittoisa keksintö – munan proteiinia ilman kanaa


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia